keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Ilkeä ihminen on oman itsensä uhri

Tiedän, että mielensäpahoittaja on aina omalla tavallaan vastuussa siitä, että suostuu uhriksi ilkeiden ihmisten edessä. Ei ole kuitenkaan helppoa ohittaa tilannetta, jossa toinen ihminen tahallaan haluaa loukata sinua tai ylentää itseään tilanteessa, jossa olet heikoilla jo muutenkin. Minulla menee pitkään tällaisten tilanteiden käsittelyssä. Kun minua kohtaan hyökätään, tunnen sen koko kehossani, en vain mielessäni. Tällaiseen kohtaamiseen en yleensä osaa varautua ennalta, koska perusoletukseni on, että ihmiset ovat hyväntahtoisia. Siksi tällainen kokemus on kuin kuiluun putoaminen, mutta elämä on antanut tiedon, että turvaköysi on kyllä paikallaan ja mustelmatkin häviävät aikanaan.

Vaikka konfliktit ja loukkaukset ovat onneksi olleet harvinaisia elämässäni, ovat ne joka kerta ottaneet niin kovaa, että minulla on mennyt pitkään niistä selviytyäkseni, mutta jotenkin olen ne aina myös pystynyt hyödyntämään elämässäni, eritysesti työssäni. Koska jokainen piittaamaton ja ilkeä ihminen on samalla myös opettaja, niin vaikealta kuin tuon kirjoittaminen tuntuukin. Erityisesti ilkeä ihminen haastaa pohtimaan omia rajoja. Sitäkin, onko minun mahdollista tuntea myötätuntoa ihmistä kohtaan, joka haluaa satuttaa minua? Onko se tarpeellista ja mitä se vaatii?

Jos sinua kohtaan ollaan epäreiluja ja epäempaattisia, muista että ilkeä ihminen on ilkeä myös muille kuin sinulle. Sinusta voi tuntua, että olet poikkeus ja juuri sinä ansaitset hänen halveksuntansa ja vihansa, mutta tosiasia on, että ihminen ilmaisee viesteillään aina enemmän itsestään kuin asiastaan, josta puhuu. Todennäköisesti hänellä on hankalaa omassa elämässään, koska hän näkee ongelmat aina itsensä ulkopuolella. Erittäin todennäköisesti hän on kohdannut ilkeyttä myös itseään kohtaan. Omassa elämässä kohdattu vääryys ei kuitenkaan vie ihmiseltä omaa vastuuta pois siitä, mitä hän elämällään tekee ja kuinka hän muita kohtelee. Mulkku on mulkku niin kauan, kun mikään hänessä itsessään ei herää sen pohdintaan, olisiko hänen mahdollista muuttaa asennettaan.

Olen aloittamassa matkan Marshall B. Rosenbergin Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus -kirjan kanssa, joka tulee kuin tilattuna tähän kohtaan elämääni, palaan sen synnyttämiin ajatuksiin maaliskuun aikana. Uskon löytäväni kirjasta paljon apua näihin ajatuksiini, niin paljon kirjaa on kehuttu. Rosenberg  tunnetaan erityisesti kehittämästään Non Violence Communication -menetelmästään Voit tutustua kirjaan Viisas elämä-kustantamon sivuilta.

3 kommenttia: