 |
”Rakkaus ei ole onnellisuutta, vaan merkityksellisyyttä. Rakkaus on sitä, että annat toiselle luvan kasvaa oman mittansa kokoiseksi. Rakkaus on sitä, ettei anna elämän muutosten tulla myötätunnon ja hyvän tahdon esteeksi.”
Olen juuri tullut Rakkauden polku - kurssilta, jonka annoin itselleni syntymäpäivälahjaksi. Kurssin tuottavat Hiljainen tila ja Kasvutahto. Kyllä, haluan kasvaa ja nyt juuri hiljaisessa tilassa. Se on toinen syntymäpäivälahjani: Viikko Hangossa harmaan meren ja taivaan avarassa sylissä. Käyn siellä läpi välitehtäväämme, reflektiotani rakkaudesta, läsnäolevaa olemista itselle, nykyhetkessä, menneisyyttä katsoen. Tätä kurssia tarvitsin, aloitusilta täytti odotukseni. Pastori ja hengellinen ohjaaja Henri Järvinen, sosiologi, kouluttuja ja elämäntaidon ohjaaja Kaisa Kuurne ja perheneuvoja, paripsykoterapeutti ja pastori Juha Petterson antoivat enemmän kuin asiantuntijuuttaan, he olivat läsnä ihmisinä. Emme opi kurssilla totuuksia, opimme keskustelun kautta toisiltamme, itsestämme havaintoja tehden.
Tutkimukset osoittavat, että terapeutin suhde asiakkaaseen on ratkaisevampi kuin viitekehys, jota prosessissa käytetään. Jos ajatellaan vertaisryhmiä ja erilaisia itsetuntemuskursseja, on myös selvä että osallistujan pitää tuntea luottamusta vetäjää kohtaan. Itsensä kanssa sinut oleva, herkkävaistoinen ja avoin vetäjä luo ilmapiirin, jossa on tilaa ajatusten ja tunteiden hedelmöittymiselle.
Minua innostaa rakkauden tutkimiselle antautuminen, minua ilahduttaa se, että saan olla osa ryhmää. On valtavan hienoa, että saan oppia tämän moniammatillisen tiimin ohjauksessa. Kenties kuitenkin se järisyttävin asia on, että pystyin antamaan itselleni omaa aikaa. Maailmankaikkeus omalta osaltaan huolehti, että kurssi järjestetään ainoina minulle sopivina päivinä tämän vuoden aikana. Tai sitten se oli sattuma, mutta ehkä se on sama asia?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti