tiistai 17. marraskuuta 2015

Mitä on hyvä erovanhemmuus?

Kuva: www.apuaeroon.fi
Puhuin hyvästä erovanhemmuudesta tänään Mielenterveysmessuilla. Esityksen teko oli samalla matka omaan menneisyyteen, luin yleisölle jopa hyvin henkilökohtaisen tekstin omasta eroprosessistani vuodelta 2001. Katosin hetkeksi menneeseen. Kuinka läsnä kaikki ajat meissä ovatkaan! Oma eroni haastoi minut 17 vuotta sitten tutkimaan itseäni. Jätetyksi tulemisen kipu nosti esiin monenlaisia vahvoja tunteita, vihaa, häpeää ja pettymystä. Tulevaisuuteni oli peruutettu, ympärilläni oli autio maa. Vaikka en pystynyt katsomaan eropäätöksen tehnyttä eksääni silmiin ensimmäisinä erokuukausina, oli päätös suhtautumisestani jaettuun vanhemmuuteen aivan selvä. Tekisin kaikkeni sen eteen, että lastemme mahdollisimman hyvä arki pysyisi ja suhde isään jatkuisi tahollaan hyvänä. Se ei ollut helppoa, kun sydän välillä pehmeni, niin ego potki vastaan. Kaiken kaikkiaan aktiiviseen erotyöskentelyyn omalla kohdallani meni muutamia vuosia ja lopulta, varmaan sen kauttakin, siitä syntyi ammatti.

Mistä puhuin, kun kerroin tänään hyvästä erovanhemmuudesta? Puhuin rakkaudesta ja tunteidenkäsittelystä. Siitä kuinka pitää olla valmis tekemään oma tunnetyöskentelynsä, jotta voi päästää irti ja rakentaa uutta. Kenties uuden, kaveripohjaisen suhteen entiseen puolisoonsa. Ystävyys ei tietenkään voi kuitenkaan olla kaikissa tilanteissa tavoite.Siihen, kuten hyvään parisuhteeseenkin tarvitaan molempien halu toimia yhdessä. Aihe herättää tunteita varsinkin vanhemmissa, jotka kokevat että heidät eristetään lapsistaan, vieraannutetaan. Tällä tarkoitetaan kaikkia niitä keinoja, joilla lapsen vuorovaikutussuhdetta toiseen vanhempaan vaikeutetaan tahallisesti. Aiheesta voi tänään kuulla enemmän Ajankohtaisen kakkosen lähestyksessä kello yhdeksän.

Oleellinen kysymys on, voitko seistä kaikkien tekojesi takana vielä silloin, kun lapsesi on niin iso että hän kysyy sinulta syitä hänen elämäänsä koskeviin päätöksiisi?  Erovanhemman suhde omaan itseensä ja elämään on erolapsen avainkortti maailmaan. Kuinka puhut parisuhteesta, kuinka puhut rakkaudesta? Millä tavalla puhut luottamuksesta ja muista ihmisistä? Vaikka kumppanisi olisi särkenyt sydämesi, hän on yhä lapsesi vanhempi, osa lastasi ja hänen tarinaansa. Myös teillä todennäköisesti oli menneisyydessä jotain hyvää, ainakin se, että yhteinen lapsenne pääsi maailmaan. Jos et pysty sanomaan mitään kaunista eksästäsi, älä sano mitään.

Suomessa tehdään vuosittain 45 000 lasten huoltajuussopimusta. Yhdeksänkymmentä prosenttia näistä pystytään sopimaan ilman oikeudenkäyntiä. 60 prosenttia lapsista on eron tapahtuessa pieniä, korkeintaan alakoululaisia. Jos vanhemmilla on parisuhdeongelmia tai erotilanne on 71 prosentilla lapsista havaittu psyykkistä oireilua. Täytyy muistaa, että oireilu on kuitenkin asiaankuuluvaa.Niin lapsi kuin aikuinen reagoi aina kriisin tai muutokseen psyykkisesti. Tärkeää on, että meillä on tarjota jatkossakin riittävät tukikeinot näihin tilanteisiin. Uuden hallitusohjelman lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa on jotain ilahduttavaa, siinä on huomioitu erikseen eroapu: "Vahvistetaan eropalveluita. Tehdään lapsen huolto- ja tapaamisoikeuslainsäädännön uudistus." Toivotaan että linjaukset näkyvät myös eroauttamisen arjessa resursseja jaettaessa.

Jos haluat tämän päivän hyvä erovanhemmuus -power-pointtini, voit pyytää sen osoitteella marika.rosenborg@gmail.com.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti