perjantai 23. kesäkuuta 2017

Etsivät löytävät ja rohkeat rakastavat

Kuva: Ripsu Hongisto-Salmi
Mia Halonen on toimittaja ja rakkausvalmentaja, joka on avoimesti kertonut vuosien varrella, millaista on etsiä rakastavaa parisuhdetta elämäänsä.

Samalla kun Mia on paljastanut meillä omat ajatuksensa, ja tunteensa, hän on antanut peilin lukemattomille ihmisille, jotka painivat samojen kysymysten äärellä: Uskallanko vielä kerran heittäytyä? Voisinko aktiivisesti etsiä rakkautta?

Mia on kerta toisensa jälkeen muistuttanut meistä kaiken rajallisuudesta, rohkeuden tarpeellisuudesta ja siitä, että mennyttä ei takaisin saa, mutta tulevaisuus on aina avoinna oleva mahdollisuus.

Mia tapasi  kanadalaisen Tim Poustien noin vuosi sitten ulkomaisella nettitreffisaitilla. Kiinnostus heräsi nopeasti ja sitä seurasi molemminpuolinen rakkaus. Pari ei arkaillut tulla lähemmäs toisiaan, vaikka välissä oli tuhansia kilometrejä ja arjen esteitä, joihin joku muu olisi väsynyt jo ennen yrittämistä. Ei Mia, eikä Tim. He valitsivat ottaa mahdollisuuden vastaan.

Ajattelen, että rakastuminen on parhaimmillaan vahva kutsumuksen tila. Sielu tunnistaa parinsa tai ainakin mahdollisuuden liittyä toiseen ihmiseen ja elämäntarkoitus tulee näkyväksi kirkkaalla tavalla. Jotta ihminen voisi rakastua, hänen pitää olla alttiina sille, kirjoitti rakkaussosiologi Francesco Alberoni aikoinaan kirjassaan. Ketään ei voi pakottaa rakkaudelle. Rakastumiselle alttiina oleminen on avoinna olemista elämälle ja samalla omalle itselleen. Tärkeä kysymys on: Mitä kaipaan, kun kaipaan rakkautta?

Sain olla vieraana keskiviikkona Mian ja Timin häävastaanotolla Töölön tunnelmallisessa kesäillassa. Tilaisuus oli hyvin kaunis. Ei pönötystä, ei tylsiä puheita. Saimme nauttia kauniista sanoista, läsnäolosta, hymyilevistä ihmisistä, sadepisaroista, auringosta, meren kimmellyksestä, huikeasta ohjelmasta ja ennen kaikkea hääparin onnesta. Juhlan yllätysvieras, upea Marion Rung aloitti ohjelmanumeronsa laulamalla Hyvästi yö. Kyllä siinä tunteet nousivat pintaan.

Mietin, miksi tuo säteilevä, naurua kihertävä Mia on niin ihana? Monesta syystä, mutta varmasti etenkin juuri siksi, että hän ei häpeä mitään. Mia loistaa ja on näkyvä silloinkin, kun useimmat meistä hiipisivät luoliinsa miettimään, mikä meissä on vikana. Mia on antanut meidän seurata mukanaan elämänsä ylä- ja alamäet, se on ollut meille lahja. Eikä hän kompastu koskaan ajatukseen: Mitä jos? Siinäpä meille aremmille haastetta kylliksi elämään. Kiitos.

Mia ei kulkenut kohti rakkautta, vaan hän kulkee rakkaudessa ja kannustaa meitä jokaista tekemään samoin. Meillä kaikilla on vain tämä elämä.

Onnea hääparille vielä kerran, kosketitte sydäntäni.

Lisää häistä voit lukea Mian blogista Eevan sivuilla ja Ripsu Hongisto-Salmen blogista .

2 kommenttia: