maanantai 28. heinäkuuta 2014

Mitä kertoisin 20-vuotiaalle itselleni?


Monet valmentajat ja terapeutit (minäkin), antavat asiakkailleen tehtäväksi miettiä, mitä he kertoisivat nuoremmalle minälleen ja mitä kerrottavaa heidän tulevaisuudessa elävällä itsellään olisi heille nyt?  Harjoitus on hyvä, koska se auttaa samalla oivaltamaan sen, että olemme jatkuvassa nykyhetkessä, ikuisia itsejämme, matkalla omalla radallamme. Se myös vahvistaa meitä intuitiossamme siinä, että meissä on paljon piilossa olevaa viisautta, joka kutsuttaessa on valmis astumaan esiin.  Tällainen kohtaaminen voi olla vaikeaa, koska se edellyttää myös kasvamista. Suostumista kivulle ja muutokselle. Mutta myös kasvulle ja helpotukselle.

Kun tänään pohdin kaksikymmenvuotiasta Marikaa, olen tunnistavani itseni, mutta miettiessäni tarkemmin kuinka reagoin sen aikaisiin ihmissuhteisiin ja tapahtumiin, minun täytyy myöntää että olen muuttunut valtavasti. Niin suhteessani muihin ihmisiin, elämässä tapahtuviin haasteisiin, kuin itseeni. On vaikea sanoa johtuuko muutos eniten terapiassa käydyistä keskusteluista, kirjallisuudesta, opiskeluistani, ihmisistä, joita olen tavannut vai tapahtumista, joita olen kohdannut? Olisinko erilainen lapsettomana kuin nyt, kahden, aikuisen lapsen äitinä? Millainen olisin, jos olisimme yhä naimisissa Jukan kanssa tai entä jos en olisi koskaan vielä seurustellut?  Kun mietin elämäni vaikeimpia asioita: läheisteni sairastumisia, parisuhteideni ja ystävyyssuhteitteni päättymisiä, kipuja joita olen kantanut ystävieni ja omaisteni vaikeuksien takia, omia yksityisiä kasvuuni liittyviä  kipujani, niin huomaan, että vaikeimmat asiat ovat lopulta koituneet suurimmiksi siunauksiksi elämässäni. Useilla niistä on ollut myös henkiselle kasvulleni tärkeä, vaikka monesti vaikeasti vastaanotettava sanoma.

Mitä kertoisin 20-vuotiaalle Marikalle?

  • Elämän onnellisuus ei ole kiinni ihmissuhteistasi, se on kiinni suhteestasi itseesi.
  • Rakkaus on sinussa. Se ei ole riippuvainen ihmissuhteistasi.
  • Usko itseäsi ja vaistoasi. Sydämessä syntyneillä toiveilla on taipumus toteutua.
  • Sinä et ole vastuussa toisen ihmisen selviytymisestä,  voit kuitenkin olla vierellä tukena.
  • Jos et luota ihmiseen, hän ei ole todennäköisesti luottamuksesi arvoinen.
  • Kun tarina päättyy, se on täyttänyt tehtävänsä. Oli sitten kyseessä ystävä tai rakastettu.
  • Kuuntele ihmistä, opit itsestäsi.
  • Olet todennäköisesti  hyvä siinä, minkä tekemiseen tunnet vetoa. Älä emmi vaan tee.
  • Asenne ratkaisee
  • Asioilla on tapana järjestyä.


Mitä 70-vuotias Marika kertoisi 45-vuotiaalle Marikalle?

  • Usko unelmiisi, niin näet niiden toteutuvan.
  • Olet vielä nuori, pidä huolta kehostasi ja mielestäsi.
  • Kyllä, elämälle on sinulle vielä paljon annettavaa.
  • Kaikki se mikä sinulla on nyt, vahvistuu. Anna herkkyyden johdattaa.
  • Asioilla on tapana järjestyä (sic).
  • On hyvä että uskallat nyt, koska siitä ei ole varmuutta kohtaammeko tällä puolen elämää.
 
 

2 kommenttia:

  1. Ihana bloggaus - tämä täytyy lukea vielä oikein ajatuksella illalla kotona :)

    Joskus olen lähettänyt tsemppaavia ajatuksia itselleni tulevaisuuteen. Esim. saatan lähettää virtuaaliterveisiä tuleviin tiukkoihin tilanteisiin: "Tuula, sä selviät kyllä. Olet selvinnyt ennenkin, tämäkin menee ihan hyvin. Luota vain universumiin ja siihen, että sinua kannetaan." tms.
    Auttaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuula, näin tämän vasta nyt. Ihanat tulevaisuusheiluttelut, hyvä sinä!

      Poista