Etsivät löytävät ja rohkeat rakastavat

Kuva: Ripsu Hongisto-Salmi

Mia Halonen on toimittaja ja rakkausvalmentaja, joka on avoimesti kertonut vuosien varrella, millaista on etsiä rakastavaa parisuhdetta elämäänsä.

Samalla kun Mia on paljastanut meillä omat ajatuksensa, ja tunteensa, hän on antanut peilin lukemattomille ihmisille, jotka painivat samojen kysymysten äärellä: Uskallanko vielä kerran heittäytyä? Voisinko aktiivisesti etsiä rakkautta?

Mia on kerta toisensa jälkeen muistuttanut meistä kaiken rajallisuudesta, rohkeuden tarpeellisuudesta ja siitä, että mennyttä ei takaisin saa, mutta tulevaisuus on aina avoinna oleva mahdollisuus.

Mia tapasi  kanadalaisen Tim Poustien noin vuosi sitten ulkomaisella nettitreffisaitilla. Kiinnostus heräsi nopeasti ja sitä seurasi molemminpuolinen rakkaus. Pari ei arkaillut tulla lähemmäs toisiaan, vaikka välissä oli tuhansia kilometrejä ja arjen esteitä, joihin joku muu olisi väsynyt jo ennen yrittämistä. Ei Mia, eikä Tim. He valitsivat ottaa mahdollisuuden vastaan.

Ajattelen, että rakastuminen on parhaimmillaan vahva kutsumuksen tila. Sielu tunnistaa parinsa tai ainakin mahdollisuuden liittyä toiseen ihmiseen ja elämäntarkoitus tulee näkyväksi kirkkaalla tavalla. Jotta ihminen voisi rakastua, hänen pitää olla alttiina sille, kirjoitti rakkaussosiologi Francesco Alberoni aikoinaan kirjassaan. Ketään ei voi pakottaa rakkaudelle. Rakastumiselle alttiina oleminen on avoinna olemista elämälle ja samalla omalle itselleen. Tärkeä kysymys on: Mitä kaipaan, kun kaipaan rakkautta?

Sain olla vieraana keskiviikkona Mian ja Timin häävastaanotolla Töölön tunnelmallisessa kesäillassa. Tilaisuus oli hyvin kaunis. Ei pönötystä, ei tylsiä puheita. Saimme nauttia kauniista sanoista, läsnäolosta, hymyilevistä ihmisistä, sadepisaroista, auringosta, meren kimmellyksestä, huikeasta ohjelmasta ja ennen kaikkea hääparin onnesta. Juhlan yllätysvieras, upea Marion Rung aloitti ohjelmanumeronsa laulamalla Hyvästi yö. Kyllä siinä tunteet nousivat pintaan.

Mietin, miksi tuo säteilevä, naurua kihertävä Mia on niin ihana? Monesta syystä, mutta varmasti etenkin juuri siksi, että hän ei häpeä mitään. Mia loistaa ja on näkyvä silloinkin, kun useimmat meistä hiipisivät luoliinsa miettimään, mikä meissä on vikana. Mia on antanut meidän seurata mukanaan elämänsä ylä- ja alamäet, se on ollut meille lahja. Eikä hän kompastu koskaan ajatukseen: Mitä jos? Siinäpä meille aremmille haastetta kylliksi elämään. Kiitos.

Mia ei kulkenut kohti rakkautta, vaan hän kulkee rakkaudessa ja kannustaa meitä jokaista tekemään samoin. Meillä kaikilla on vain tämä elämä.

Onnea hääparille vielä kerran, kosketitte sydäntäni.

Lisää häistä voit lukea Mian blogista Eevan sivuilla ja Ripsu Hongisto-Salmen blogista .

Ilkeä ihminen on lopulta oman itsensä uhri

Kirjoitin Hidasta elämää -sivustolle ilkeydestä.

"Jos sinua kohtaan ollaan epäreiluja ja epäempaattisia, muista että ilkeä ihminen on ilkeä myös muille kuin sinulle. Sinusta voi tuntua, että olet poikkeus ja juuri sinä ansaitset hänen halveksuntansa ja vihansa, mutta tosiasia on, että ihminen ilmaisee viesteillään aina enemmän itsestään kuin asiastaan, josta puhuu. Todennäköisesti hänellä on hankalaa omassa elämässään, koska hän näkee ongelmat aina itsensä ulkopuolella. Erittäin todennäköisesti hän on kohdannut ilkeyttä myös itseään kohtaan. Lue koko juttu >>

Seksin kauneus

Salla Nazarenkon Ihana kiihko on mitä parhainta kesälukemistoa. Se viettelee nautinnon äärelle samalla kun haastaa lukijan kohtaamaan omat ennakkoluulonsa ja uskomuksensa seksin suhteen. Kirjassa useat suomalaiset julkisuuden henkilöt jakavat ajatuksiaan seksuaalisuuteen ja nautintoon liittyen. Kysymys on ennen kaikkea kohtaamisen taidoista, itsetuntemuksesta ja vuorovaikutuksen ihmeellisestä maailmasta.

Kehollisuus, tunteet ja nautinto kuuluvat yhteen. Ihminen voi myös kadottaa kosketuksensa aistimaailmaansa. Viime vuosina on tutkimuksissa tullut ilmi, että kiireinen ja datapitoinen elämä vaikuttaa myös fyysiseen nautintoon ja yhdessä jaettujen nautinnollisten hetkien määrään. Meillä on vaara vieraantua toisistamme ja samalla itsestämme, jos emme tietoisesti kiinnitä huomiota kehomme viesteihin ja tarpeisiin. Kirja pyrkii vastaamaan kysymykseen miksi seksi on tärkeää? Siksi sinunkin kannattaa tarttua siihen. Löydät kirjan täältä >>

Eroja haetaan eniten lomien jälkeen

Suomessa jätetään erohakemuksia eniten heti joulun jälkeen tammikuussa sekä heti kesäloman jälkeen elokuussa. Näkökulmia ilmiölle on useita. Yhteinen loma haastaa yhteisen ajan äärelle ja näin arvioimaan samalla suhteen nykytilaa. Mitä saan, mitä pystyn antamaan?  Loma mahdollistaa nykytilanteen tarkasteluun rauhassa ilman arjen paineita.  Tai ehkä aikaa on vain enemmän päätöksen laittamiseksi vireille. Ajatus kypsyy päätökseksi.

Avioeropaperien jättäminen ei kuitenkaan ole vielä päätös erilleen menossa, vaan se mahdollistaa harkinta-ajan alkamisen. Joillekin se kirkastaa konkreettisuudessaan sen, voisiko yhteinen tulevaisuus olla yhä mahdollinen. Tässä kohtaa on vielä mahdollisuus löytää toisen luo,  harkinta-aika auttaa tekemään prosessista dynaamisen.

Muutos alkaa tapahtua siellä, missä tehdään asioita konkreettisesti näkyväksi. Se, että pohdiskelee elämänmuutoksen mahdollisuutta vuodesta toiseen, ei vielä muuta mitään. Parisuhteen jatkoa pohtivat ihmiset ajattelevat helposti, että vain päätös lähteä suhteesta on konkreettinen ele. Hyvä olisi muistaa, että myös jääminen on valinta.

Eroseminaari mahdollistaa oman parisuhteen tilan tarkastelemisen muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Se tarjoaa yhdentoista viikon matkan, joka voi johtaa eropäätökseen tai vahvistuneeseen tahtoon jatkaa yhdessä. Yleensä eroryhmässä on mukana muutama tällainen harkitsija. Jos valinta on jatkaa yhdessä, suosittelen lämpimästi uuden lähdön tueksi ammattiapua. Esimerkiksi strukturoitu Solmuja parisuhteessa -menetelmä tarjoaa oivallisen rakenteen pohtia yhdessä suhteen nykytilaa koulutetun parineuvojan kanssa.

Elämyshakuisen erityisherkän paradoksi

Kirjoitin erityisherkkyydestä eilen Hidasta elämää -sivustolle ja juttu kiinnosti kovin lukijoita. Jäin miettimään, onko herkkyys aiheena alue, joka ei tule nähdyksi tarpeeksi ajassamme vai olisiko niin, etteivät herkät ihmiset koe tulevansa nähdyiksi?

Eritysherkkyys on synnynnäinen hermostollinen ominaisuus, josta on saatu paljon tietoa viime vuosina. Se ei ole siis diagnoosi tai sairaus, vaan piirre, joka tekee henkilön herkemmäksi tunteille, kuin normaalilla systeemillä varusteltu ihminen. Hyvässä ja pahassa.

Herkkä ylivirittyy helposti ja kokee tunteet voimakkaammin kehollisesti kuin ei niin herkkä ihminen, mutta samalla hänellä on kyky myös hurmioitua hyvistä tunteista voimakkaammin. Syvällisen prosessointikyvyn seurauksena erityisherkillä ei yleensä ole tylsää omassa seurassaan, vaan yksinäisyys on heillä lohtu ja turvapaikka.

Osa erityisherkistä ihmisistä kuuluu elämyshakuisiin, joka tarkoittaa sitä, että he nappailevat mielellään uusia kokemuksia ja saavat niistä hyvältä tuntuvia tunnekiksejä. Suuressa määrin se kuitenkin ylivirittää heitä ja saa väsymään. Siksi elämyshakuisen elämysherkän elämä on jatkuvaa tasapainottelua innostumisen ja latautumisen välillä. Välillä he viettävät mieluusti pitkiä aikoja omassa seurassaan tästä samasta syystä. Jos erityisherkkä kaverisi ei siis jaksa lähteä kanssasi ulos, syy ei ole sinussa, hän vain kaipaa iltaa omassa seurassaan tai tarvitsee aikansa latautuakseen.

Herkkyys kiinnostaa, mutta näyttää siltä, että sen ilmaisulle ei ole ollut tarpeeksi tilaa yhteiskunnassamme. Monelle miehelle oman herkkyyden ilmaiseminen voi olla vaikeaa. Erityisherkkyys ei ole vain naisten ominaisuus, tai herkkyys ylipäätänsä. Lisäksi on hyvä muistaa, että herkkyyttä on monenlaista. Erityisherkkyys antaa herkkyydelle yhden näkökulman, joka on  ollut monella ihmisille todella merkittävä.

Oletko sinäkin ehkä erityisherkkä? Voit tehdä englanninkielisen testin täällä >>

Erityisherkkä ihminen, tulkitsetko liikaa? Aina ei kannattaisi.

Kirjoitukseni eristyisherkkyydestä luettavissa Hidasta elämää -sivustolla.

"Tosiasia on, että herkät ihmiset myös vaistoavat hyvin nopeasti, jos heistä ei pidetä tai heitä vieroksutaan. He kuuntelevat tarkasti ja näkevät ihmisten välillä olevia jännitteitä.  He antavat helposti tilaa huomionhakuisille ja poistuvat paikalta, kun tuntevat olonsa epämukavaksi. On sanottu että herkkä ihminen vaistoaa hylätyksi tulemisen uhkan samalla tarkkuudella kuin norsu sateen saapumisen kilometrien päästä." Lue koko juttu täältä >>