Marika Rosenborg bloggaa ihmissuhteista,erosta selviytymisestä, seksuaalisuudesta, erityisherkkyydestä, muutoksen merkityksestä ja tunteiden värikkäästä maailmasta.
lauantai 27. kesäkuuta 2020
Luulitko että rakkaus riittää pitämään suhteenne kunnossa?
Jos laskisimme parisuhteemme vain rakkauden varaan, olemme heikoilla kun tunne lakastuu. Siksi yhteensopivuus onkin parinvalinnassa niin tärkeää. Äläkä ymmärrä väärin, yhteensopivuus merkitsee eri asiaa kuin samankaltaisuus.
Sanotaan, että hyvän parisuhteen mittari ei ole se, että siinä on aina helppoa ja leppoisaa, vaan se, että siinä halutaan pysyä yhdessä vaikeuksista huolimatta. Mutta ei parisuhteen mikään työleirikään pitäisi olla.
Pariterapian yksi tärkeä onnistumisen mittari on aito motiivi ja halu ymmärtää toista ja tehdä yhdessä parhaansa suhteen parantamiseksi. Se ei onnistu jääräpäisellä halulla muuttaa toista. Tärkein kysymys on: Mitä minä voisin tehdä tässä kohtaa paremmin?”
Tiedetään, että suhteen dynamiikan luomiseen tarvitaan kaksi henkilöä, mutta sen purkamiseen riittää, yllättävää kyllä, usein jo toisen tietoinen käyttäytymisen muutos. En näe mitään syytä jatkaa parisuhteessa, joka tuottaa tuskaa ja jota ei yrityksistä huolimatta saada toimimaan. Joskus pitää vain hyväksyä, että se mikä ei toimi, ei toimi. En myöskään ajattele, että parisuhde on onnellisen elämän edellytys. Toimiva ja rakkaudellinen suhde on suuri ilo, mutta elämästä voi nauttia ilman sitäkin.
Moni sinkku kokee ymmärrettävästi kateutta katsellessaan käsi kädessä kulkevia pareja. Yksinäisyys tuntuu kipeältä. Emme voi kuitenkaan koskaan tietää, mitä muiden suhteissa todella tapahtuu, jos emme pääse seuraamaan niitä salaa vierestä. Olemme sitten parisuhteessa, avoimessa suhteessa tai yksin, on ensisijainen suhteemme kuitenkin aina suhde itseemme: se on ohittamaton, ja sille perustuvat myös muut ihmissuhteemme. Siksi uskollisuus ja rakkaus itseä kohtaan on tärkeää.
Suurin osa ihmisistä toivoo kuitenkin tutkimusten mukaan omaa rakastettua ja mahdollisuutta jakaa elämänsä yhden ihmisen kanssa. Perheen kaipuu herää monessa ihmisessä jossain vaiheessa elämää, ja senkin perustamiseenkin tarvitaan kumppania. Eronneiden kanssa työskennellessäni olen huomannut, että suurin kipu eron yhteydessä liittyy yleensä ydinperheen hajoamiseen, ei niinkään puolisosta luopumiseen. Ydinperheen voi menettää vain kerran. Eropäätös on monelle perheelliselle pitkä prosessi, koska vaikka itse olisikin valmis eroon, halutaan lapsia suojella surulta ja isolta elämänmuutokselta. Kannattaa pitää mielessä, että eroperhekin voi olla kokonainen. Lapselle tärkeintä on lopulta toimiva yhteistyövanhemmuus.
Jos vaikeudet kuitenkin ovat suuria ja voittamattomia, ei ole mitään mieltä pilata omaa elämäänsä huonossa ihmissuhteessa. Ei edes lasten tähden. Minun on myös hyvin vaikeaa ymmärtää, miten lapset hyötyisivät siitä, että saavat mallin parisuhteesta, jossa ei ole arvostusta ja hyväksyntää.
Kirjoitus on mukailtu teksti Marikan syksyllä Otavalta ilmestyvästä parisuhdeoppaasta Te selviätte kyllä - Mahdollisuuksien parisuhde. Ilmestymistarjouksena voit ennakkotilata kaksi kirjaa Marikalta omistuskirjoituksella heinäkuun loppuun saakka yhteishintaan 50 euroa. Teokset toimitetaan lähipostiisi syyskuun alussa..
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)