Et ole välttämättä sitoutumiskammoinen nirso, saatat kärsiä ahdistuneisuushäiriöstä

Mitä lähempänä ihmiset asuvat toisiaan, sitä kauempana olemme toisistamme, vaikuttaa tänä päivänä. Kaupungistamisen myötä kylät tyhjenevät ja kaupungit kasvavat, mutta samalla yksineläjien määrä lisääntyy. Tällä hetkellä yleisin kotitalousmuoto Suomessa ovat yksinasujat. Toki osa heistä on suhteessa, mutta tiedetään, että useimmat meistä toivoisivat sen löytyvän.

Ihmiset kurottelevat toistensa luokse Tinderin ja muiden verkkosovellusten avulla ja törmäilevät baareissa alkoholin turruttamina. Jotkut rohkeat avaavat keskustelun mielenkiintoisen ihmisen kanssa näyttelyssä tai kahvilassa. Ennakkoluulot ja tulkinta vaikeuttavat aitoa kohtaamista.  Tutkimuksista tiedetään, että mitä enemmän ihmisillä on valinnanvaraa, sitä valikoivammaksi he tulevat. On vaikeaa pysähtyä mielenkiintoisen henkilön äärelle, koska kulman takaa voi tulla kiinnostavampi vastaan. Mutta parinvalinnassa vaikuttavat lukuiset muutkin asiat.

Tylyimpiä leimoja, joita lähiympäristöstä voidaan ikisinkulle asettaa on nirsoilu. Tällöin oletetaan, että eihän tuolle mikään kelpaa, kuvittelee olevansa tavallisten ihmisten yläpuolella, ottaisi nyt vaan jonkun.  Kuitenkin, kun näyttää siltä, että kukaan ei kelpaa, tai ihmissuhde ei lähde käyntiin kuin unelma ensitreffien jälkeen, voi tilanne johtua monesta syystä. Useimmiten jatkoa ei tule ihan vain siksi, että useimmat suhteet tyssäävät alkuunsa. Tulee esille asioita, jotka eivät viehätä, arvoja, joihin ei voi liittyä. Elämänkumppania etsiessä on merkitystä, että yhteiset ydintarpeet olisivat samanlaisia, on harmilista, kuinka vähän niistäkin puhutaan tutustuttaessa. Tiedetään, että suhteen ensimetreillä esiin tulleet vastoinkäymiset ovat usein samoja, joihin suhde lopulta päättyy, siksi niihin kannattaa kiinnittää huomioita jo alussa. Ei sen tähden, että voisi karata paikalta, vaan siksi, että voisi pyrkiä selvittämään niitä ennen niiden vahvempaa sabotoivaa vaikutusta.

Se mikä näyttäytyy ulkopuolisten silmissä valikoivuutena, voi olla ahdistuneisuuteeseen reagoimista. Useat herkät ihmiset ovat kovin reaktiivisia ja kokevat suhteen alun liian jännitteisenä aikana. Jos toinen ei tule lähelle niin nopeasti kuin haluaisi tai tekee sen liian nopeasti, voi ahdistunut herkkä perääntyä vaiheessa, jolloin tarvittaisiin enemmänkin aikalisää, hengittelyä ja kommunikointia.

Erityisherkillä on enemmän ahdistuneisuushäiriötä kuin muilla ja  joskus voi olla, että ihminen ei itsekään ymmärrä olevansa ahdistunut, vaan kuvittelee olevansa  vain hankala ja sitoutumiskyvytön. Aivan kuin hänen läheisensä hänelle viestivät. Taipumuksesi sabotoida suhteesi heti alkuun voi siis johtua siitä, että tilanne ahdistaa sinua. Tiedetään että masennus voi olla piilevää, mutta ahdistuneisuuskin voi toimia salaa sinulta vaikuttaen ihmissuhteisiisi. Ahdistuneisuuden syntymekanismeihin vaikuttavat välittäjäaineet, kasvuympäristö ja elintavat. Jos koet jatkuvaa epämukavuutta, hankaluutta, vaikeutta ja pakenemishalua liittyen vuorovaikutustilanteeseen kannattaa hakea ammattilaiselta apua.

Mutta voit myös auttaa itseäsi, jos kohtaaminen pelottaa, etkä kykene pysähtymään uuden kiinnostavan ihmisen äärelle pidemmäksi aikaa. Psykologit ja terapeutit tarjoavat tähän mielellään tunteiden siedätystä. Kun et pakene, vaan antaudut vuorovaikutukselle silloinkin kun se on hankalaa, voit oppia itsestäsi ja tunteistasi uutta. Eevi Minkkinen muistuttaa blogissaan, että pysähtymällä hankalan tunteen äärelle, sen voima lievenee asteittain ja ehkä jopa katoaa häiritsemästä.  Voit myös vaikka luvata itsellesi, että tapaat jokaista uutta henkilöä useamman kerran. Ei se ole vielä  ilmaus yhteisestä tulevaisuudesta, mutta itsetuntemuksellesi ja ihmissuhdetaidoillesi se voi tehdä todella hyvää.



Artikkeli on julkaistu tänään myös Hidasta elämää sivustolla.

Erityisherkän seksuaalisuus

Erityisherkät ihmiset kokevat kaikki tunteet voimakkaasti. Kun tähän voi liittyä lisäksi aistiyliherkkyyttä ja läheisyydenpelkoa, voi erityisherkällä olla kuormaa ihmissuhteissa jo ilman traumataustaakin, mutta toiselta puolen katsottuna myös mahtavia mahdollisuuksia.

Hyvä suhde edellyttää avointa puheyhteyttä, uskallusta puhua myös vaikeista aiheista.
Erityisherkän keholliset tuntemukset voivat olla hyvin voimakkaita, eikä kumppania välttämättä ole kohdannut aiemmin tällaista reagointitapaa. Mitä turvallisempi suhde ja mitä enemmän sinut erityisherkkä on jo valmiiksi oman seksuaalisuutensa kanssa, sitä paremmin seksuaalinen kommunikaatio todennäköisesti suhteessa sujuu.

Erityisherkkä ihminen voi virittyä hyvinkin nopeasti seksiin, mutta toisaalta ympäristöön ja tilanteeseen liittyvät häiriötekijät voivat pilata tunnelman hyvinkin pian. Tällaisia asioita voivat olla mm. muut ihmiset, äänet, pelottava paikka, hankala asento, kylmyys, kuumuus, hajut, tai muut häiritsevät asiat. Tämä liittyy erityisherkkien ominaisuuteen vaistota vivahteita ja yksityiskohtia tarkasti.  Kaikilla erityisherkillä tämä ominaisuus ei kuitenkaan ole vahvana.

Seksiin liittyvän koskettamisen (painautumisen, sivelyn, halailun, nuolemisen) intensiteetti voi olla erityisherkälle liian lujaa. Tästäkin selviää parhaiten avoimella keskustelulla. Jotkut erityisherkät voivat myös ylivirittyä seksin aikana niin, että tarvitsevat taukoja ennen toiminnan jatkamista. Eli tunneintensiteetti vain nousee ja nousee ilman laukeamista. Tauolla tästäkin yleensä selvitään. Monet erityisherkät taas saavat hyvinkin helposti orgasmeja sekä yksin että seurassa, kiitos herkkyyden.

Haasteen paikka erityisherkälle on se, että koska erityisherkkä vaistoaa helposti toisen ihmisen tarpeet, voi hän ruveta priorisoimaan niitä omien tarpeidensa kustannuksella. Koska erityisherkät ahdistuvat helposti, voi heille olla kiusaus sopeuttaa omaa käyttäytymistään ja tarpeitaan niin, että toisen halut nostetaan merkityksellisemmiksi suhteessa. Seksin aikana tämä voi tulla näkyväksi esimerkiksi niin että kumppanin tarpeiden priorisoinnista tulee tärkeämpää. On normaalia ,että seksin aikana voidaan vaihtaa antajan ja ottajan rooleja, mutta jo tilanne polarisoituu niin, että erityisherkkä vain haluaisi antaa, kannattaa toimintatapaan kiinnittää huomiota. Tällöin voi olla kyse myös siitä, ettei erityisiherkkä uskalla kertoa omista tarpeistaan. Toinen ei välttämättä huomaa tätä nauttiessaan tilanteesta, jossa hän on kohdannut ihmeellisen kumppanin, joka lukee häntä kuin avointa kirjaa ja täyttää toiveet, välillä kysymättäkin.


Kirjoitus on ote seksuaalineuvojakoulutukseni lopputyöesseestäni 2018

Eroaminen ei ole merkki epäonnistumisesta

Uskallatko elää ja rakastaa? Hyvä, jos näin on. Upeaa, jos osaat tehdä myös oikean johtopäätöksen silloin, kun suhde ei enää toimi yrityksestä huolimatta. Moni pelkää tehdä eropäätöstä, koska ajatus siitä, että valinta on väärä, saa pelkäämään tulevaa. Elämässä ei kuitenkaan ole oikeita ja vääriä valintoja. Vain vaihtoehtoja, jotka tuottavat erilaisia tulevaisuuksia. 

Muistan kuinka vuosia sitten eräs eroryhmäläiseni muistutti minua, että kaikki ryhmässä olevat eivät ole eronneet rakkaussuhteesta. Yhteen mennään yksinäisyyden pelosta, perheenperustamisen halusta, koska on jo aika vakiintua tai siksi, koska muutkin tekevät niin. Myös syyt olla eroamatta voivat johtua ulkoisista syistä: Ihminen voi pelätä, mitä hänestä ajatellaan. Meneekö uskottavuus työpaikalla? Tuomitaanko hänet luuseriksi? Mitä tapahtuu, kun ydinperheen turvallinen fasadi tipahtaa meidän ja ulkopuolisten välistä?

Hyvä perhe-elämä tai riittävän hyvä parisuhde merkitsee eri ihmisille erilaisia asioita. Syyt siihen löytyvät pitkälti arvoistamme ja asenteistamme, mutta myös siitä, mitä kaipaamme kumppanilta ja perhearjelta. Jos toiveet ovat hyvin erilaiset, on vaikeuksia yleensä luvassa. Jos tahtoa on tarpeeksi, niihinkin voi löytyä ratkaisu. Jos kuitenkin huomaat olevasi onneton ja yksinäinen, eksynyt sivuhenkilöksi toisen ihmisen elämään, voi olla hyvä miettiä missä mennään ja millä hinnalla.