Uudenvuoden alku voi olla myös parisuhteen päivityksen paikka

Olen kuullut lukemattomia kertoja asiakkailtani kuinka he ovat kertoneet huomanneensa suhteensa ongelmat jo aikoja ennen varsinaista kriisiytymistä. Haasteiden ja vaikeiden ajatusten esille tuominen on kuitenkin ollut vaikeaa. On ollut helpompi käyttää Kaikki on hyvin -naamiota, kuin kertoa toiselle omasta pahasta olostaan. Tai jos on uskaltanut kertoa, on kokemus ollut haavoittava. Toinen on ehkä ottanut palautteen arvosteluna ja hyökännyt takaisin tai vetäytynyt yhä enemmän kuoreensa

Asioiden käsittelemättä jättäminen on toisen harhauttamista, mutta myös itsensä huijaamista, joka johtaa etääntymiseen ja usein myös eroon. Näin ei tarvitsisi välttämättä tapahtua, vaikka monesti ero voikin olla parhain ratkaisu.

Miksi meitä pelottaa kertoa läheisille vaikeista tunteistamme tai vaikeista ajatuksistamme? Taustalla vaikuttaa pelko. Emme halua paljastaa sisimpiä ajatuksiamme, koska pelkäämme kohdata niiden aiheuttamaa häpeää. On myös vaikeaa kertoa omista tarpeistaan, kun ajatuksissamme olemme vakuuttuneita siitä, että toinen kyllä antaisi meille automaattisesti sen mitä tarvitsemme, kunhan hän vain haluaisi. Näin riittämättömyyden tunteemme vahvistuu joka kerta kun valitsemme piiloutua tunteidemme kanssa.

Oletko ollut pitkään kumppanisi kanssa? Muistatko vielä miksi valitsit juuri hänet? Mikä veti sinut hänen puoleensa? Mitä sellaista sinä tunnistit, joka sai sinut tuntemaan täyttymystä ja iloa? Vai tunsitko edes? Kaikki suhteet eivät synny rakkauden tai himon tunteesta, joskus sitoutumiseen riittää se, että löytää tarpeeksi hyvän kumppanin, eikä tarvitse olla yksin.

Uuden vuoden kynnys tarjoaa hetken pysähtyä pohtimaan omaa elämää ja suhteitaan. Jos olet parisuhteessa, mietit ehkä tulevaisuuttanne. Jos olet onnellinen kumppanisi kanssa olet rikas. Iloitse siitä! Jos pohdit eroa, niin kannustan sinua vielä kerran miettimään, olisiko jotain tehtävissä paremman suhteen eteen. Olen saanut nähdä monen parin pystyneen lähentymään toisiaan vaikeiden vaiheidenkin jälkeen. Jos tahtoa löytyy, niin keinotkin usein löytyvät. Kysymys on siitä, haluatteko sitoutua tietoiseen parisuhteeseen? Tämä onnistuu jos päätätte lähteä matkaan yhdessä. Tärkeää on tällöin pitää mielessä seuraavat asiat:

Avoimuus synnyttää läheisyyttä

Läheisyys on parisuhteen energiaa, ilman sitä suhde lakastuu. Läheinen ei voi kuitenkaan olla ilman avoimuutta. Toisaalta sanotaan, että voidakseen olla läheinen toiselle, pitää ensin olla läheinen itsensä kanssa. Tunnetko sinä itsesi? Oletko valmis tulemaan näkyväksi kumppanillesi? Sinä voit valita olla avoin ja kutsua näin myös hänet dialogiin. Vaikka hän ei vastaisi kutsuusi, sinä olet tehnyt parhaasi ja toiminut hyväksenne.

Katse itseen toisen syyttelyn sijaan

Pariterapiassa edistys alkaa usein siinä kohdassa, kun pari alkaa luopua toistensa kritisoinnista. Tämä ei tarkoita sitä, että ihmiseltä otetaan vastuu pois hänen omasta käytöksestään, vaan että hänelle tehdään tilaa havahtua huomaamaan se itse. Mitä sinä voit tehdä suhteenne eteen? Onko sinulla asioita kesken itsesi kanssa, jotka vaikuttavat suhteenne hyvinvointiin? Kuinka tietoinen olet siitä mitä tarviset ja oletko kertonut siitä kumppanillesi?

Kumppanisi on muutakin kuin se, mitä näet

Ihmissuhteissa harhaudumme usein ajattelemaan, että tunnemme toisen läpikotaisin, vaikka tosiasiassa tunnemme usein lähinnä ajatuksemme hänestä. Sen asian vahva oivaltaminen, että kumppanissasi on puolia, jouta et ehkä ole vielä nähnyt, voi luoda välillenne uutta vetovoimaa ja kiinnostusta, joka todennäköisesti resonoi hyvällä tavalla myös seksuaalisuuden puolella. Kuinka näkyväksi itse olet tullut suhteessanne? Pidätkö piilossa jotain, minkä pitäisi tulla esiin?


Nykyhetki on turvapaikkasi

Kun huomaat eläväsi menneessä tai pelkääväsi tulevaa, muista, että elämä tapahtuu tässä hetkessä. Et voi muuttaa tapahtuneita asioita ja tulevaisuus syntyy parhaiten niin, että pidät huolta siitä mitä tapahtuu nyt. Anteeksianto on irrottautumista. Jos koet että läheisyytenne välissä on tapahtumia, joista teidän on mahdotonta päästä eteenpäin, niin hakekaa apua. Suhteen ulkopuolinen ammattilainen osaa usein kysyä tärkeitä kysymyksiä ja puhuminen on helpompaa.

Kyllä, Tinder voi olla oikea paikka löytää itselle rakas kumppani

Tapaan työssäni päivittäin ihmisiä, joiden kanssa keskustelen suhteiden aluista ja lopuista. Vaikka suurin osa asiakkaistani on eroa harkitsevia ja eronneita, minulla on paljon pareja asiakkaina, jotka etsivät uutta tai parempaa yhteyttä toisiinsa. Joka kerta kun saan todistaa sen löytyvän, sykähtää oma sydämeni ilosta. Ja kun niin ei käy, tunnen surua ja myötätuntoa, vaikka päätös olisi ilmiselvästi oikea.

Luonani käy myös ihmisiä, jotka haluavat tulla puhumaan kanssani juuri alkaneesta suhteesta, rakkaudesta ja uuden elämän näkymistä. Usein he ovat asiakkaitani eroseminaareista vuosien takaa. He haluavat tulla vielä kerran menneen elämän kertauskierrokselle ja hakevat minulta sparrausta uuden suhteen alussa. On koskettavaa ja ihanaa, että saan kokea tärkeän uuden vaiheen saman ihmisen kanssa, jonka tuskaisen eroprosessin olen saanut jakaa. Kysyn aina heiltä, mistä he löysivät uuden suhteensa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana yleisin vastaus on ollut Tinder.

Kun minä olin nuori, sanoivat ihmiset ettei baareista ketään löydä. Suuri osa meistä sieltä kuitenkin ysärillä kumpaninsa löysi. Niin minäkin. Nyt kun parinhaku on keskittynyt verkkoon, kuulen usein ihmisten haukkuvan Tinderiä samoin sanoin. Kuitenkin suuri osa sieltä seuraa hakevista myös sitä saa, myös tositarkoituksella. Harvoilla se ihanin tyyppi heti löytyy ja moni luovuttaa matkan varrella pettyessään liian monta kertaa. Ajattelen kuitenkin että jokainen kaunis tarina on arvokas todiste siitä, että rakkauden mahdollisuus on kaikkialla.

Mietin mikä saa meidät pitämään yllä tätä puhetta? Miksi haluamme mitätöidä mahdollisuuksiamme`? Ehkä se on sitä ettei pessimisti pety? Kun tarpeeksi uskon etten tänäänkään kohtaa ketään, en varmasti kohtaakaan. Ajattelen, että löytääkseen toisen ihmisen luo, meidän pitää laittaa valot päälle ja lähteä maailmaan. Pohtia, mitä minä voin antaa, en ainoastaan saada. Ylipäätään on tärkeää että kohtaamme ihmiset ihmisenä, vailla liikoja ennakko-odotuksia. Sillä on myös nimi: kasvattava suhde. Parhaimmillaan kaikki ihmissuhteet voivat olla sellaisia, kun otamme suhteistamme vastuun ja kohtaamme toisen tietoisesti omia tunteitamme ja ajatuksiamme tutkien ja ihmetellen.

Kasvattava suhde voi tarkoittaa monia asioita, mutta ainakin voimme siitä sanoa tämän:

Siinä saat olla itsesi kokoinen ja enemmän.
Sinulla on mahdollisuus kasvaa omaan potentiaaliisi.
Koet tulevasi nähdyksi kokonaisena ja kauniina ihmisenä.
Ette esitä toisillenne vaatimuksia.
Elät tässä hetkessä, etkä tulevassa.
Olette toistenne luottamuksen arvoisia.

Kuva: Samuel Glassar 

Pariterapian kolme yleisintä aihetta

Pariterapia on paikka, jossa voi turvallisesti käsitellä asiantuntijan kanssa omaan parisuhteeseen liittyviä haasteita ja ongelmia. Pariterapiaan ei voi tulla liian aikaisin, mutta valitettavasti liian myöhään kyllä. Jotkut parit hyödyntävät pariterapiaa myös tilanteissa, jossa haluavat syventää jo valmiiksi antoisaa ja hyvintoimivaa suhdettaan. Heille pariterapia on mahdollisuus syventää omaa itsetuntemustaan ja yhteistä ymmärrystä. Tämä on hykerryttävän ihana asia!

Vaikka monisuhteisuus ja muut uudenlaiset suhdemuodot ovat nykyään arkipäivää terapiasohvallakin, on klassinen parisuhde yhä kyselyjen mukaan tilastoykkönen siinä, mitä ihmiset elämäänsä kaipaavat. Koska olen perehtynyt eroasioihin ja parisuhdekriiseihin, luokseni hakeutuu usein pareja, jotka ovat suuren muutoksen edessä.

Valtavan kiehtovaa työssäni on, että mitä vain yllättävää voi tullavastaan. Joskus uutiset ovat riipaisevan kipeitä, joskus hekumallisen huumaavia.  Myönnän, että silmäni ovat kostuneet molemmissa tilanteissa työssäni. Myös pitkä usean kuukauden työskentely päättyessään nostaa tunteita niin asiakkaalla kuin terapeutillakin.  Matka kun on yleensä vaiherikas.

Mitä terapeutin sohvalla sitten tapahtuu? Toki se riippuu myös terapeutista. Minä aloitan yleensä kysymällä, onko parilla kokemusta aiemmasta terapiasta ja millaisia kokemuksia siitä on jäänyt? Kerron omasta työskentelytavoistani ja haastattelen paria. Ensimmäinen kerta menee molemminpuoliseen tutustumiseen, jonka jälkeen voidaan pohtia onko jatkotyöskentelylle edellytyksiä. Yleensä aina ehdotan parille, että he keskustelevat yhdessä ensimmäisestä käynnistä ja palaavat sen jälkeen varaamaan uuden ajan, jos se tuntuu hyvältä. Näin melkein aina tapahtuu. Osa pareista haluaa varata ajan heti ensimmäisen käynnin jälkeen

Vaikka äkkiseltään voisi ajatella, että aiheita maailmassa riittää vaikka kuinka paljon, on huomattavaa, että tietyt asiat nousevat kärkeen pariterapiassa. Minun vastaanotollani ne ovat seuraavat:

• Vuorovaikutusongelmat
• Rakkauden ja/tai henkisen yhteyden puute
• Seksuaaliset ongelmat

Vuorovaikutusongelmissa korostuu usein jäykkien ja haitallisten selviytymiskeinojen (hyökkääminen, pakeneminen, passiivisuus) käyttäminen. Huomattavan paljon käsittelemme myös lapsuusperheiden malleja, erilaisia temperamentteja, tunnelukkoja, läheisyyden merkityksiä, tunnesäätelyä ja vahingollista riidan kehää, joka kaappaa keskustelun tornadon lailla. Olennaista on tulla tietoiseksi omasta reaktiivisuudestaan ja oppia reflektoimaan omaa käyttäytymistä. Myös kuuntelemisen taitojen opetteleminen on tärkeää.

Rakkauden ja/tai henkisen yhteyden puute on usein esillä parien kanssa, joiden rakastumisvuodet ja uutuudenviehätys ovat takanapäin. Kumppanista on tullut itsestäänselvyys. Kun huumaavat hormonit on käytetty loppuun voi vierellä oleva kumppani yllättää erilaisuudellaan. Jos sielunmaisema on hyvin erilainen, voi etäisyys alkaa kasvaa parin välillä. Tärkeää on ymmärtää, että rakkaus voi merkitä molemmille hyvin eri asiaa. Olennaista tällöin olisi tunnistaa omia ja puolison tarpeita ja päästä puhumaan niistä. Kumppani ei ole vain se mitä näet, vaan enemmän.

Seksuaalisissa ongelmissa resonoi aina suhteen muukin ilmapiiri . Kaikki eivät tarvitse läheisyyttä ja romantiikkaa syttyäkseen seksiin, joillekin se voi olla jopa turn off. Jos parilla on ollut suhteen alussa molempia tyydyttävää seksiä ja vallatonta kanielämää, ennustaa se yleensä hyvää myös silloin, kun väliin pukkaa hieman hiljaisempia kausia. Harvalla parilla on tasaisen tyydyttävä seksielämä, joskin heitäkin olen tavannut. Oman seksuaalisuuden ja nautintokartan tunteminen on kuitenkin olennaisinta, kun halutaan vahvistaa yhteyttä. Tiedä, mitä haluat ja uskalla puhua siitä kumppanisi kanssa. Tärkeimpänä lopuksi: minkäänlainen vaatiminen ei milloinkaan kuulu seksiin, jos se  ei sitten ole yhteinen sopimus ja leikki.

Kuinka voin tietää parisuhdekriisimme keskellä, onko välillämme enää rakkautta?

Kuvaaja: Samuel Glassar

Meillä kaikilla on oma tapamme rakastaa. Olemme muodostaneet kuvan rakkaudesta sen perusteella, mitä olemme oppineet kodissamme, mutta myös kulttuuriset ja sosiologiset asiat ovat vaikuttaneet siihen, mistä puhumme, kun puhumme rakkaudesta ja mitä merkityksiä annamme rakkaudelle.

Haluamme tulla rakastetuiksi suhteissamme tietyllä tavalla ja omaa rakkauttammekin tarjoamme meille ominaisella tyylillä. Moni pohtii keskellä parisuhdekriisiään, onko rakkautta enää ollenkaan jäljellä ja mistä sen voi tietää, rakastaako toinen minua. Vielä hankalampaa voi olla pohtia, mitä omille tunteille kuuluu.

Mitä vaikeammaksi tilanne on päässyt, sitä tukalammalta voi aiheen käsittely tuntua. Jos kumppani on jatkuvasti tivaamassa häneen kohdistuvan rakkauden määrää, voi paineen alla olla vaikea arvioida omia tunteitaan. Jos taas pyörittelee mielessään jatkuvasti, minne omat tunteet ovat kadonneet, voi vaativuus itseä kohtaa kasvaa ahdistukseksi ja päästä kasvattamaan roimastikin etäisyyttä omaa puolisoa kohtaan. Näin ajatuksista tulee itseään toteuttava ennuste.

Kriisin keskellä voi olla vaikea arvioida omien tunteiden määrää ja merkitystä. Mitä stressaantuneempia olemme, sitä huonompi yhteys meillä on myös itseemme. Mieli ei toimi pakottamalla. Voi tulla houkutus paeta paikalta, vetäytyä tai hyökätä. Emme ole vastuussa omista tunteistamme, mutta teoistamme ja valinnoistamme kannamme seuraukset. Kun tunteet eivät suostu toimimaan tienviittoinamme, on meillä aina mahdollisuus toimia arvoistamme käsin. Voit kysyä itseltäsi: kuinka paras versio itsestäni toimisi tässä tilanteessa?

Rakkaus pakenee määrittelyä, koska sen luonteeseen kuuluu myös mystisyys. Rakkaus kaiken kattavana elämänvoimana on minun elämänfilosofiani mukaan kaikkien saavutettavissa oleva energianlähde myös silloin, jos meillä ei ole kumppania tai ystävää. Rakkautta voi kokea yksinkin, aivan samoin kuin seksiä voi harrastaa itsensä kanssa.

Vaikeissa elämäntilanteissa meillä on alttius suojautua. Peitämme omat tärkeät tunteemme, jotta voitamme lisäaikaa vaikeiden aikojen käsittelylle. Tämä ei kuitenkaan tee niiden hoitamisesta helpompaa.

Painostava hiljaisuus lienee useimmille tuttu käsite. Keskustelun avaaminen voi olla vaikeaa ja jopa mahdotonta tilanteessa, jossa pelkää jo valmiiksi tulossa olevaa vastausta tai ei edes tarkkaan tiedä, mistä toisen vetäytymisessä on kysymys. On selvää, ettei ketään voi pakottaa avautumaan ajatuksistaan, mutta yllättävän usein ratkaiseva käänne voi olla suoran kysymyksen esittäminen. Se on myös selkeä merkki kumppanillesi siitä, että haluat toimia asioiden eteen. Kun alamme keskustella siitä, mitä todella ajattelemme, luomme tilaa läheisyydelle. Voit yllättyä, että myös ikävistä asioista keskusteleminen, pettymyksen tuottaminen ja toisen kivun tunteminen tuo teitä lähemmäksi. Se ei välttämättä tarkoita, että lopputulos on sellainen kuin haluat, mutta yhteys välillämme auttaa teitä kulkemaan vaikean elämänvaiheen läpi yhdessä vahvempana.

Teksti on ote Marikan uudesta kirjasta Te selviätte kyllä – Mahdollisuuksien parisuhde.

Luulitko että rakkaus riittää pitämään suhteenne kunnossa?

Jos laskisimme parisuhteemme vain rakkauden varaan, olemme heikoilla kun tunne lakastuu. Siksi yhteensopivuus onkin parinvalinnassa niin tärkeää. Äläkä ymmärrä väärin, yhteensopivuus merkitsee eri asiaa kuin samankaltaisuus.

Sanotaan, että hyvän parisuhteen mittari ei ole se, että siinä on aina helppoa ja leppoisaa, vaan se, että siinä halutaan pysyä yhdessä vaikeuksista huolimatta. Mutta ei parisuhteen mikään työleirikään pitäisi olla.

Pariterapian yksi tärkeä onnistumisen mittari on aito motiivi ja halu ymmärtää toista ja tehdä yhdessä parhaansa suhteen parantamiseksi. Se ei onnistu jääräpäisellä halulla muuttaa toista. Tärkein kysymys on: Mitä minä voisin tehdä tässä kohtaa paremmin?”

Tiedetään, että suhteen dynamiikan luomiseen tarvitaan kaksi henkilöä, mutta sen purkamiseen riittää, yllättävää kyllä, usein jo toisen tietoinen käyttäytymisen muutos. En näe mitään syytä jatkaa parisuhteessa, joka tuottaa tuskaa ja jota ei yrityksistä huolimatta saada toimimaan. Joskus pitää vain hyväksyä, että se mikä ei toimi, ei toimi. En myöskään ajattele, että parisuhde on onnellisen elämän edellytys. Toimiva ja rakkaudellinen suhde on suuri ilo, mutta elämästä voi nauttia ilman sitäkin.

Moni sinkku kokee ymmärrettävästi kateutta katsellessaan käsi kädessä kulkevia pareja. Yksinäisyys tuntuu kipeältä. Emme voi kuitenkaan koskaan tietää, mitä muiden suhteissa todella tapahtuu, jos emme pääse seuraamaan niitä salaa vierestä. Olemme sitten parisuhteessa, avoimessa suhteessa tai yksin, on ensisijainen suhteemme kuitenkin aina suhde itseemme: se on ohittamaton, ja sille perustuvat myös muut ihmissuhteemme. Siksi uskollisuus ja rakkaus itseä kohtaan on tärkeää.

Suurin osa ihmisistä toivoo kuitenkin tutkimusten mukaan omaa rakastettua ja mahdollisuutta jakaa elämänsä yhden ihmisen kanssa. Perheen kaipuu herää monessa ihmisessä jossain vaiheessa elämää, ja senkin perustamiseenkin tarvitaan kumppania. Eronneiden kanssa työskennellessäni olen huomannut, että suurin kipu eron yhteydessä liittyy yleensä ydinperheen hajoamiseen, ei niinkään puolisosta luopumiseen. Ydinperheen voi menettää vain kerran. Eropäätös on monelle perheelliselle pitkä prosessi, koska vaikka itse olisikin valmis eroon, halutaan lapsia suojella surulta ja isolta elämänmuutokselta. Kannattaa pitää mielessä, että eroperhekin voi olla kokonainen. Lapselle tärkeintä on lopulta toimiva yhteistyövanhemmuus.

Jos vaikeudet kuitenkin ovat suuria ja voittamattomia, ei ole mitään mieltä pilata omaa elämäänsä huonossa ihmissuhteessa. Ei edes lasten tähden. Minun on myös hyvin vaikeaa ymmärtää, miten lapset hyötyisivät siitä, että saavat mallin parisuhteesta, jossa ei ole arvostusta ja hyväksyntää.


Kirjoitus on mukailtu  teksti Marikan syksyllä Otavalta ilmestyvästä parisuhdeoppaasta Te selviätte kyllä - Mahdollisuuksien parisuhde. Ilmestymistarjouksena voit ennakkotilata kaksi kirjaa Marikalta omistuskirjoituksella heinäkuun loppuun saakka yhteishintaan 50 euroa. Teokset toimitetaan lähipostiisi syyskuun alussa..

Tunteiden tunnistaminen on tärkeää, mutta tunnistathan myös tarpeesi niiden takana?

Vastaanotollani tapaan viikottain pareja, joiden suuri toive on oppia ymmärtämään toisiansa paremmin. Tahto tähän sanoitetaan kuitenkin usein toisin eli negaation kautta. Aika on päätetty varata, koska jotain ikävää on tapahtunut.

Usein se liittyy luottamuksen menettämiseen, vuorovaikutuksen, läheisyyden tai seksuaalisuuden ongelmiin. Parisuhdekriisi voi tulla yllättäen, mutta useimmiten se on ollut jonkinlainen prosessi, jonka alku voi olla molemmilta piilossa, ennen kuin aletaan keriä tapahtumia taaksepäin.

Tiedetään että parisuhteissa riidellään eniten rahasta, siivoamisesta, seksistä, lasten kasvatuksesta ja ajankäytöstä. Ne eivät ole kuitenkaan syitä, miksi ihmiset eroavat. Itse asiassa parit jotka uskaltavat ilmaista negatiivisia tunteita rakentavasti toisilleen, osaavat ilmaista myös myönteisiä tunteitaan avoimemmin. Mitä rohkeammin kerromme siis ajatuksistamme kumppanillemme, sitä vähemmän meidän tarvitsee käyttää erilaisia naamioita, joiden taakse jäämme piiloon tunteidemme kanssa ja näin koemme myös todennäköisemmin läheisyyttä kumppanimme kanssa. Älä siis pelkää kertoa mitä ajattelet, toivot tai mistä unelmoit. Sanat kutovat välillenne parempaa yhteyttä.

Me ilmaisemme tunteitamme, tahdomme tai emme. Mykkyyskin on viesti tai se että välttelet kumppaniasi syventymällä harrastuksiisi. Kuitenkin, jos kätkeydymme hiljaisuuden muurin taakse on suurempi vaara, että kumppanimme alkaa tulkita käyttäytymistämme omien oletustensa mukaan.

Oletukset taas perustuvat hänen kokemuksiinsa suhteestanne, mutta myös hänen aiempiinsa suhteisiin ja vielä kauemmas, hänen kiintymyssuhdemalliinsa. Tässä on jo monta paikkaa, kuinka kaikki voi alkaa mennä vikaan nopealla tahdilla.

Voi vaikka olla että sinulla on huolia työssä, joita et jostain syystä halua tai voi jakaa kumppanisi kanssa. Puolisosi kuitenkin huomaa poissaolosi ja huolestuu. Hän ehkä ajattelee, että olet tyytymätön suhteeseenne tai että olet ihastunut johonkin toiseen henkilöön. Jos kumppanisi strategia on vetäytyä tilanteesta, voit sinä puolestasi alkaa ajatella, että kumppanisikaan ei enää välitä sinusta.

Tunteiden ilmaiseminen on merkityksellistä parisuhteessa, mutta tunne jota ilmaisemme, ei vielä välttämättä viestitä kumppanillemme sitä, mikä on meille tärkeää tai miksi tunnemme hetkessä juuri niin kuin tunnemme.

Tunteiden takana on aina tarve, ja tarpeiden tunnistaminen ja niistä kertominen on vielä tärkeämpää, ettei väärintulkintoja pääse syntymään.



Yksin tehtävä tarvekartoitustehtävä

Voit tutustua omiin tarpeisiisi pitämällä muutaman päivän ajan päiväkirjaa tunteistasi ja kysymällä itseltäsi joka kerta tunnistaessasi tunteen: Minkä tarpeen tyydyttymisestä tai tyydyttymättömyydestä tämä tunne syntyi?



Ydintarvetehtävä pareille

Jos et ole milloinkaan miettinyt, mitkä ovat sinun ja kumppanisi ydintarpeita, niin nyt kannattaa aloittaa. Ydintarve vastaa kysymykseen: ”Mistä tarvitsen tunteakseni itseni onnelliseksi suhteessani?” Voitte myös tehdä kumppanisi kanssa listat, joihin te molemmat kirjoitatte omat ja kumppaninne ydintarpeet, jonka jälkeen keskustelette siitä, kuinka hyvin toisenne tunnette. Läheisyyden edellytys on avoimuus ja tämä todennäköisesti vahvistaa yhteyden kokemustanne.

Koronavirus tuo meidät lähemmäs toisiamme - Siksi se opettaa meistä niin paljon

Meillä kaikilla on oma prioriteettilistamme asioille, joille annamme aikaa. Koronaviruksen aiheuttamat toimenpiteet ovat tehneet ne viimeistään meille selkeästi näkyviksi. Kun joudumme olemaan erossa tärkeistä ihmisistä, tehtävistä ja harrastuksista, aiheuttaa se väistämättä ahdistusta. Samalla se antaa meille tilaisuuden kohdata asioita, joita olemme ehkä vältelleet pitkän aikaa.

Tiedetään että eroja otetaan eniten lomien jälkeen. Se ei johdu siitä, että lomat tekisivät pahaa parisuhteelle vaan siitä, että  se antaa ihmisille aikaa arvioida elämäänsä kun arjen haasteet väistyvät. Lomalla kohdataan eri tavoin nykyisyys, meillä on aikaa kuunnella itseämme, arvioida suhdettamme ja tehdä johtopäätöksiä elämämme suhteen. Korona-arki ei ole lomaa, mutta lähemmäs se tuo meidät toisiamme. Se voi myös tarjota tilan pohtia, missä oman parisuhteen kanssa mennään.  Jos oma selviytymiskeino parisuhteessa on ollut pakeneminen työhön ja harrastuksiin, on todennäköisesti pysyttävää joutua tilanteeseen, jossa kohdataan kumppanin kanssa joka päivä haastellisen elämäntilanteen keskellä. Se voi olla uhka, mutta se voi olla mahdollisuuskin.

Kriisi voi myös kirkastaa omia arvoja. Kun joutuu käsittelemään kaiken ennakoimattomuutta  ja monenlaiset asiat stressaavat, voi läheisten ja parisuhteen merkitys näyttäytyä uudella tavalla. Kun sinulla äkkiä onkin aikaa puolisollesi moninkertaisesti enemmän kuin aiemmin alat ehkä kiinnittää huomiotasi myös asioihin, joita et ole ennen huomannut. Voi olla myös että uusi tilanne saa puolisossasi esiin uusia luonteenpiirteitä. Ne voivat ehkä vetää hermosta, mutta ne voivat myös kiinnostaa.Voisitko ajatella, että sinä voisit päättää minkä asenteen otat? Näin sinulla tulee  mahdollisuus tutustua kumppaniisi uudelleen eli päivittää parisuhteenne.

Kaikenlaiset tunteet kuuluvat elämään. Tunne on aina tarkoituksenmukainen, mutta meillä on onneksi valta päättää miten me siihen suhtaudumme. Meidän ei tarvitse olla vaikeiden tunteidemme vallassa. Parhaiten se käy kun ottaa avoimen suhtautumistavan tunnetta kohtaan. Näin tunne tulee tutummaksi ja opetat itsellesi ettei sitä tarvitse pelätä. Myös parisuhteen vaikeat asiat kannattaa ottaa rohkeasti esille, se lievittää tukalaa oloa ja antaa mahdollisuuden niiden käsittelyyn. Hyvä harjoitus on pitää tunnepäiväkirjaa ja katsoa vähän etäämmältä mitä tunteita käy päivittäin läpi ja millaista käytöstä se herättää. Saat näin hyvän arviointivälineen samalla siitä, kuinka elämä etenee ja mitä johtopäätöksiä siitä tulisi tehdä.


Kun parisuhde kiristää hermoja, näistä voi olla apua

Kun kumppani ärsyttää, älä ärise takaisin vaan kysy kuinka voit auttaa?
Kuuntele läsnäollen kumppaniasi, siirrä mielestäsi pois tulevan murehtiminen.
Suostu myötätuntoisesti toisen pyyntöön, vaikka se ei huvittaisi.
Kiukkua saa ilmaista, mutta rakentavasti, muuten etäännytte toisistanne.
Kun viha ja turhautuminen iskee, kysy itseltäsi "Mikä on minun hyvä tavoitteeni tässä tilanteessa?"
Keskittykää omien tarpeidenne ilmaisuun kun suututte, älkää toistenne haukkumiseen.
Kuule kumppanisi kaipaus hänen suuttumuksensa takana.

         Jos pinna menee ja räjähdät, muista pyytää anteeksi.

Sinä selviät - Verkkokurssi erosta toipumisen tueksi

Itsetuntemusohjaaja ja tietokirjailija Eevi Minkkinen ja minä olemme valmistelleet kevään aikana verkkokurssia erosta toipumisen tueksi. Se on nyt valmis ja ostettavissa ennakkotilaajan alennettuun hintaan.

Koronavirusepidemia on keskeyttänyt myös omat live-eroryhmäni. Aloittaessamme tämän kurssin valmistelua emme olisi uskoneet missä tilanteessa olemme nyt maailmassa. Olen iloinen, että voimme tarjota tukea eroon turvallisesti. Jos haluat liittää kurssiin myös etäterapiaa, saat sen kurssilaisen alennettuun hintaan 70 €/60 minuuttia (norm. 90 euroa/45 minuuttia). Lisätiedot marika.rosenborg@gmail.com. Lähde mukaan tai vinkkaa kaverille!

Kurssin voi ostaa linkistä >>

Riina Katajavuoren hieno kirja kertoo olennaisen vanhempien erosta lasten silmin

Varpun ja Leon äiti ja isä eroavat. Myös lapset joutuvat eroon toisistaan. Varpu muuttaa äidin kanssa uuteen kotiin, Leo jää asumaan isän kanssa. Pian on sopeuduttava myös vanhempien uusiin kumppaneihin.

Riina Katajavuori ja Jenny Lucander tavoittavat huikean hienovaraisesti ja samaan aikaan väkevästi erolapsen maailman, jossa  kysymys on ennen kaikkea tunteista. Vanhemmat eivät aina oman kuohuntansa keskellä kykene kuuntelemaan lasta ja se on ymmärrettävää. Sanotaankin, etttä lapsen tunteille tulee enemmän tilaa vanhempien eron keskellä vasta aikuisten käsitelty omat tunteensa. Tiedetään myös, että lapsen selviytymistä vanhempien erossa auttaa parhaiten se, kuinka vanhemmat selviävät siitä.Tunteille on tärkeää olla tilaa ja niistä on tärkeää myös puhua.

Lasten ja nuorten erokirjoja ei ole liikaa Suomessa julkaistu, tähän astisista tämä on ehdottomasti paras lukemani.Kaksi kotia sopii sekä aikuisille että lapsille.

Suomessa vanhempien eron kokee vuosittain jopa 40 000 lasta. Ero on aina koko perheen kriisi, mutta siitä voi selviytyä. Lasta auttaa parhaiten se että arki jatkuu mahdolisimman ennallaan , tärkeät ihmissuhteet pysyvät, vanhemmat eivät hauku toisiaan, lapsia ei käytetä riitojen välikappaleina, tunteita käsitellään ja että kaikki lasta koskevat päätökset ovat sellaisia, että vanhemmat pystyvät perustelemaan ne vielä vuosienkin kuluttua.

Riina Katajavuori, Jenny Lucander
Kaksi kotia, Otava 2020

Millainen on terapeutin työviikko?

Astuin kokoaikaisen yrittäjyyden maailmaan tämän viikon maanantaina. Sivutoiminen yrittäjä olen ollut vuodesta 2012, mutta tähän asti olen tehnyt myös rinnalla aina palkkatöitä erilaisissa omaan arvomaailmaani sopivissa järjestöissä. Viimeiseksi Pienperheyhdistyksessä, jossa viihdyin viisi vuotta.

Viime vuoden lopussa minulle alkoi kuitenkin kirkastua, että mahdollisuus jäädä oman yritystoiminnan varaan alkoi olla yhä lähempänä todellisuutta. Kun Suomen Tietokirjailijat vielä myönsivät minulle mahtavan apurahan uutta Te selviätte kyllä - Mahdollisuuksien parisuhde - kirjaani varten, oli päätös helppo ja täytyy sanoa, että kulunut, ensimmäinen viikko on ollut täynnä onnentunteita, elämyksiä ja vapauden hurmaa.

En usko, että olisin ottanut tätä askelta ilman Sexpon kanssa viime keväänä alkanutta yhteistyötä. Sain uuden yhteisön ja tiimin samalla kun aloitin ottaa vastaan asiakkaita Ihmissuhdeterapiakeskuksessa Sörnäisissä. Yrittäjyydessä minua oli aiemmin huolettanut juuri duunikaverien puute. Nyt minulla heitä on ja kuinka ihania! Toimin siis ammatinharjoittajana keskuksessamme, kuten muutkin terapeuttimme.

Olen elämyshakuinen, innostuva ja rutiineihin helposti kyllästyvä. Samalla olen valtavan kiinnostunut ihmisistä. Siksi minun oli tärkeä sopia itseni kanssa muutama asia jäädessäni omilleni. Tiedän olevani parhaimmillani, kun lepään tarpeeksi, teen erilaisia alaani liittyviä töitä ja kehitän osaamistani työni sivussa. En siis halua tehdä ainoastaan terapiavastaanottoa, koska haluan antaa parastani jokaiselle asiakkaalleni. Lupasin siis itselleni, että työviikkoni pitää koostua myös muista projekteista. Näin jokainen asikkaani on aarre, ei rutiini. Siksi tulevaisuudessakin pidän työpajoja, ryhmiä ja luentoja, sekä tietenkin kirjoitan kirjoja.

Tämä enimmäinen viikkoni, joka juhlallisesti päättyy tänään Naistenpäivään on ollut juuri tällainen inspiroiva, minun näköiseni duuniviikko.Se on sisältänyt seuraavaa.

• Terapiavastaanottoa 17 tuntia
• Eroseminaarin vetäminen 3 tuntia
• Verkkokurssin tekeminen Erosta selviytymisestä Eevi Minkkisen kanssa Tampereella 5 tuntia
• Sähköpostit, laskutus ja tehtävien lähettäminen asiakkaille 3 tuntia
• Haastattelun antaminen isolle naistenlehdelle 2 tuntia jutun tarkastuksineen
• Mindfulness-opintoja 6 tuntia
• Seksuaaliterapia-opintoja 2 tuntia 
• Kirjan kirjoittaminen ja siihen liittyvä suunnittelu 4 tuntia

Lisäksi ehdin paljon muutakin. Kuten palauttamaan vanhan työpaikan avaimet, hakemaan uuden työhuoneen avaimen Lapinlahden Lähteen Visit Piece -kolletiiviin, suunnittelemaan syksyn kurssitarjontaa, osallistumaan Hidasta elämää -kollegani Noora Lintukankaan kirjajulkkareihin ja käymään Kuutti Lavosen näyttelyssä. Niin ja nukkumaan. Jiihaa!

Blogejakin olen miettinyt. Aion jatkaa sekä Hidasta elämää -yhteisössä ja täällä, mutta aikatauluni ei mahdollista sitä, että blogini täytäisi kaikki bloggaamisen kriteerit kuten tiheän postaustiheyden ja vuorovaikutteisen kommentoinnin. Eli enemmän tämä on tällainen verkkoartikkelijulkaisualusta. Kiva jos kuitenkin viihdyt juttujeni parissa ja terveisiä ja palautetta saa toki laittaa minulle tänne tai meiliini.

Lopuksi. Jos haaveilet yrittäjyydestä, niin rohkaisen sinua! Sivutoiminen yrittäjyys voi olla alkuun tosi hyvä juttu, ei tartte valita joko tai. En minäkään tiedä, vaikka vielä jonakin päivänä koen houkutuksen jälleen jonkun järjestön projektia kohtaan ja sekin on tosi ok. Parhainta on, jos voit toteuttaa  omaa kutsumustasi työssäsi. Silloin jokainen päivä on itsellesi antama lahja.

Turvallisessa parisuhteessa sinulla on tilaa olla oma itsesi

Maailmassa ei ole milloinkaan ennen asetettu niin suuria vaatimuksia parisuhteelle kuin tänä päivänä. Mutta voiko yksi ihminen olla vastaus kaikkeen? Kun huomaat pohtivasi sitä, mitä kumppanisi tulisi tehdä, jotta sinä voisit olla onnellisempi, on aika pysähtyä pohtimaan, mitä sinä voisit tehdä oman onnesi eteen.

Jos oman elämän mielekkyys on kiinni siitä kuinka kumppanisi toimii, on onnellisuutesi perusta hataralla pohjalla. On selvä, että parisuhteessa tarvitsemme toisiltamme hyviä asioita ja palautetta, mutta parisuhdetutkimuksista tiedetään, että yhteiselämäänsä tyytyväisimmät parit omistavat myös oman elämän.

Kietoutuneisuus, kaiken jakaminen ja toisen asioihin liikaa puuttuminen eivät ainoastaan saa aikaan ikävää ahtauden tunnetta, niillä on myös taipumus synnyttää suhteesta sisarellinen kumppanuus, jossa erillisyyden mahdollistama vetovoima alkaa kärsiä.

Parisuhde on monin tavoin erityinen suhde. Tuomme siihen mukanamme elementtejä, jotka puuttuvat muista ihmissuhteistamme. Ei tarvitse olla vakaumuksellinen freudilainen ymmärtääkseen että menneisyytemme vaikuttaa meissä läpi elämämme. Lapsuuttamme emme voi kieltää. Vaikka työntäisimme sen pois mielestämme, se vaikuttaa joka tapauksessa taustalla ja ihmissuhteissamme.

Siihen kuinka olemme lapsuutemme kokeneet vaikuttaa saamamme hoidon lisäksi saamamme temperamentti. Lapsi syntyy maailmaan omanlaisenaan ja oppii vuorovaikutuksessa itsestään ja muista ihmisistä. Aina vanhemman ja lapsen ei ole helppo ymmärtää toisiaan. Lapsi ei ole ehkä sellainen, josta haaveilimme tai vanhemmuuden tunteet ovatkin toisenlaiset kuin odotimme.  Äidiksi ja isäksi tuleminen saa meissä esiin puolia, jotka voivat yllättää.

Vanhemmaksi tuleminen siis herättää samalla lailla mennyttä eloon kuin parisuhdekin. Usein nämä asiat tapahtuvat samaan aikaan. Mielessä aktivoituvat omat lapsuuskokemukset värittävät parisuhdetta ja vanhemmuuden kokemusta.

Kaikesta omaan itseemme vaikuttavasta emme vaan saa aina kiinni silloin kun se on ajankohtaista. Jos oma käyttäytyminen tai vaikeat tunteet aiheuttavat huolta, kannattaa ottaa yhteyttä terapeuttiin. Voi selvitäkin että asia, jonka luulit johtuvan perhetilanteesta onkin menneisyyden varjo, joka sabotoi nykyhetkeä. Muista: Terapiaan ei voi hakeutua liian aikaisin. Jos saat itsesi kiinni lauseista: ”Selvitän kyllä oman pääni”, ”Terapiasta ei varmasti ole minulle mitään hyötyä” tai Kävin kerran ja se oli täysin turha keikka” , niin sitä suuremmalla syyllä: varaa aika. Huomaa kuitenkin, että toisin kuin moni muu palvelu, terapiassa asiakas tekee suurimman työn. Jotta tuloksia tulisi, sinun täytyy a) puhua totta, b) olla valmis kasvamaan. Terapian vaikuttavuudesta tiedetään, että kaikkien tärkeintä on löytää terapeutti, jonka kanssa syntyy hyvä yhteys. Luota siis itseesi kun etsit auttajaa. Kaverin mielestä paras valinta ei välttämättä sovi sinun tilanteeseesi.

Ei siis ihme, että tuomme aikuissuhteisiimme aina myös mukanamme vastausta vaille jääneet kysymyksemme, hoitamatta jääneet haavamme ja meissä elävän vahvan kaipuun päästä ravitsevaan yhteyteen toisen ihmisen kanssa. Rakastuminen on kuitenkin aina poikkeustila, eikä se yksinään riitä luomaan pohjaa sitoutuneelle parisuhteelle. Siksi tulisikin olla tietoinen siitä, mitkä ovat omat luovuttamattomat arvot ja syvimmät ydintarpeet? Ja samalla tietenkin tietää mitä ne ovat kumppanilla? Jos ette ole näistä vielä koskaan keskustelleet, niin ei hätää, sekä arvoilla että tarpeilla on taipumus muuttua elämän aikana. Tärkeää on siis tietää mitä ne teille tänään merkitsevät ja mitä johtopäätöksiä niiden perusteella voidaan tehdä?

Teksti on nosto syksyllä ilmestyvästä parisuhde-oppaastani.