Tilaus toimitettu

Lupasin tammikuun ensimmäisenä päivänä kertoa kuinka kahden kuukauden tavoiteenasetteluni toimi. Kerroin asiasta silloin tekstissäni "Mihin suuntaan kompassisi näyttää?" ja kannustin tekemään oman tavoitekartan.

Omalle kartalleni tuli selkeitä elintapaparannustavoitteita, liikuntaa, painonhallintaa ja hemmotteluakin, mutta kirkkaimmaksi tähdeksi taivaalleni nousi uuden työpaikan löytäminen, jonka myös kaikista tarkemmin speksasin. Seitsemäntoistavuoden kansanterveystyön jälkeen kaipasin uudeksi ammatilliseksi kotipesäkseni järjestöä, jossa voisin työskennellä lapsiperheiden, mielellään myös eroperheiden kanssa. Työn jossa voisin yhdistää kouluttamisen, viestinnän ja ihmisten voimauttavan kohtaamisen. Näiden visioiden jälkeen kirjoitin Valon päivän kohdalle helmikuun alkuun kalenteriini: Duuni. Ajattelin, että se olisi hyvä päivä saada vahvistus tai aloittaa uudessa tehtävässäni.

Olen työskennellyt vuosia tavoitteiden kanssa ja valmentanut muutokseen ihmisiä, monet kerrat olen kannustanut ihmisiä kirjaamaan haaveita, jopa päivämäärälleen itselleen ylös kalenteriin tai olemme kirjoittaneet kirjeitä tulevaisuuteen. Se ei ole magiaa vaan oman sisäisen kompassin käyttämistä. Eikä se toimi, jos ei kulje kompassin osoittamaan suuntaan.

Helmikuun koittaessa olin toiveikas, olinhan saanut jo tammikuun puolella kutsun unelmien työpaikan haastatteluun. Valon päivänä en juuri päästänyt puhelinta silmistäni, ennen kuin illalla jouduin pettymykseni toteamaan ettei odottamaani puhelua tullut, minulle. Se saapui tyttärelleni, joka sai kutsun unelmakevääseen Eurooppaan. Nauratti, työpaikka toimitettiin kyllä oikeaan osoitteeseen mutta eri henkilölle kuin olin ajatellut. Minun vuoroni tuli seuraavana päivänä kun oma tilaukseni saapui perille ja sain tiedon valinnastani uuteen työpaikkaani Nyt saan laajentaa intohimoni myös päivätyön puolelle.Mikä makeinta, vuosien jälkeen saan tehdä työtä myös lasten kanssa, upea asia naiselle, jonka omat lapset ovat juuri aikuistuneet.

Ihmiset, unelmoikaa, visioikaa ja uskaltakaa toivoa. Työ voidaan valita, mutta kutsumus valitsee ihmisen. Jos hurmioidut jostain erityisestä, anna sille sydämesi. Koen, että kaksitoista vuotta sitten alkanut tieni eronneiden ihmisten auttamiseksi oli samalla myös askel kohti ensi maanantaita, ensimmäistä työpäivääni Pienperheyhdistyksessä, järjestössä, jonka Helsingin ensikodissa asuneet äidit perustivat vuonna 1968 edunvalvonnan ja yhdessäolon tueksi.

Ask. Believe.Receive.