keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Kun sydän särkyy, ei järjestä ole apua

Eron yhteydessä puhutaan usein jättäjistä ja jätetyistä, vaikka aina asia ei ole niin yksinkertainen. On heitä, jotka kokevat tehneensä aktiivisen lähtöpäätöksen toisen provosoimana ja ihmisiä, jotka päätyvät yhteistuumin eroon ilman suurta draamaa, tällöin eroa on usein pohdittu pitkään ja yhdessä on ehkä oltu lähinnä lasten takia hyvin toimivassa kämppissuhteessa.

Erosuru riipaisee syvältä jätettyä, mutta usein myös jättäjää, vaikka ensin mainittu ei sitä välttämättä näe. Molempien tunneprosessit kulkevat myös eritahtia. Siinä kun jätetty makaa kuilun pohjalla ensimmäiset kuukaudet tai jopa pitempään (erosuru voi helposti kestää vuodenkin), on jättäjä usein energinen ja aikaansaapa, uuden elämänsä innoittamana. Jos eroamisen avulla on haettu selvyyttä omiin kasvukipuihin, tulee jättäjälle se päivä vastaan, jolloin hänen täytyy kohdata, ettei kumppania vaihtamalla saa vaihdettua itseään vaan raivaustyötä pitää tehdä moneen suuntaan elämässä. Tällainen prosessi voi olla kivulias, mutta parhaimmillaan se on hyvin kasvattava kokemus. Joskus käy niin, että kumppanit palaavat sen jäljiltä takaisin yhteen. Se kuitenkin vaatii paljon anteeksiantoa, rakkautta ja kyllä, tahtoa,

Akuutin erokriiisin keskellä ihminen tarvitsee kuulijaa, joka on läsnä. Voit toki antaa neuvoja, mutta järjen ääni ei kulje kirkkaimmin eroajan mielenmaisemassa. Usein vain  kädestä kiinni pitäminen toimii oikein hyvin. Erosuru on sukua muunkinlaiselle surulle. Se on vääjäämättömän hyväksyntää alkukieltämisen jälkeen. Opettelemista näkemään uusin silmin, uuden  tarkoituksen löytämistä. 

Ero järisyttää useimmiten  koko sitä perustaa mille oma elämä on rakennettu, ei ihme että sen käsittelemiseen voi mennä kauan aikaa. Tärkeää on suostua kunkin päivän tunteille. Logoterapeuttinen herätelause "Mitä elämä kysyy sinulta tänään?"  toimii tässäkin kohtaa elämää hyvin. Erosurun keskellä on tärkeää muistaa itsestä huolehtiminen, vaikka se on ehkä viimeinen asia joka tulee mieleen. Jos olet eronneen läheinen, muista pitää huolta omista rajoistasi, on upeaa että autat ja tarjoat tukea, mutta päättymätön veivaaminen ei auta eronnutta prosessissaan eteenpäin.

Voit auttaa eroa läpikäyvää ystävääsi seuraavin keinoin

  1. Kuuntele, älä yritä ratkaista tilannetta tai selittää sitä auki.
  2. Osoita myötätuntoa auttamalla arjen asioissa.
  3. Jos eronneella on lapsia, voit tarjota lastenvahtiapua.
  4. Sinun ei tarvitse tuomita jättäjää, jätetty ei välttämättä ole valmis kuulemaan ajatuksiasi.
  5. Pidä välillänne olevat asiat luottamuksellisina, ja kerro se myös ystävällesi.
  6. Älä kerro ystäväsi eksän tekemisistä vaikka niistä tietäisitkin. 
  7. Kannusta erosurua läpikäyvää käymään eroon liittyvät tunteensa läpi selvinpäin.
  8. Vahvista ystäväsi itsetuntoa kertomalla hänelle miksi hänestä pidät.
  9. Kannusta ystävääsi ottamaan vastaan  hankalatkin tunteet.
  10. Akuutein ja rajuin shokkivaihe kestää yleensä korkeintaan puoli vuotta, jos tilanne pitkittyy eikä ystäväsi pääse eteenpäin, ohjaa hänet ammattiavun piiriin tai eroseminaariin, jossa hän saa hoitavaa vertaistukea. Sinun tehtäväsi alkaa olla suoritettu eron suhteen ja voitte toivottavasti keskittyä muihin ystävyyttä ylläpitäviin asioihin.





3 kommenttia: