Annoin haastattelun Me Naisille kuluvalla viikolla. Aiheena oli avioero. Toimittaja oli kuunnellut minua tarkasti, en joutunut tekemään muutoksia tekstiin. Ystäväni kommentoi jutun luettuaan, että puhuminen on yliarvostettua. Mieleeni nousi keskustelumme myötä myös toisen ystäväni kommentit minulle aikoinaan hänen neuvoessaan minua eronjälkeisessä deittiviidakossa: "Marika puhut liikaa, miehet pelästyvät puhettasi. Ole hiljaa ja anna asioiden kehittyä." Jotain ehkä opinkin, aikojen kuluessa ainakin sen, että aina oma avautuminen ei tee toisesta avointa. Itse asiassa, vaikka avoimuudella on taipumus synnyttää avoimuutta, ei se toimi ilman tarvittavia tunnetaitoja. Mitä nämä tunnetaidot ovat? Mistä puhumme, kun puhumme läheisyydestä ja voisiko tunteiden ilmaisua harjoitella? Varmasti.
Ihailemani rohkeusvalmentaja Jevgeni Särki rohkaisee ihmisiä puhumaan peloistaan, koska silloin pelko muuttuu käsiteltäväksi, jopa ylitettäväksi asiaksi. Hän kannustaa lähtemään avoimesti kohti uutta kiinnostavaa ihmistä ja pohtii, että vaikeus ei olekaan suhteissamme, vaan siinä, kuinka toimimme niitä aloittaessamme. Jos et tiedä, mitä haluat avioliitoltanne tai ehkä jopa harkitset eroa, voi sen ääneen sanominen olla suuri askel kohti selkeämpiä vesiä. Kriisi; etääntyminen ja kiristyneet välit eivät häviä mielikuvittelemalla ne näkymättömiin. Ahdistus kasvaa parhaiten maaperässä, jossa sanat eivät viihdy. Sama koskee deittailun alkuvaihetta, pihtaamalla ajatuksiasi pidät toista vallassasi, mutta etäännytät häntä itsestäsi. Ei epävarmuudesta puhuminen ole heikkoutta, se on sen osoittamista että kunnioitat toista ja itseäsi. Voidakseen olla läheinen toiselle, pitää ensin olla läheinen itselleen ja päästäessään toisen lähelle itseään, on mahdollista oppia itsestään lisää.
Dialogin kautta opimme itsestämme tavattoman paljon enemmän kuin oman päämme sisällä harhaillen. Puhuminen ei siis mielestäni ole yliarvostettua, mutta sydänten kohtaamiseen tarvitaan enemmän. Vetovoima on monimutkainen ja kiehtova kudelma kahden ihmisen välillä.Vuorovaikutus elää välillämme silloin sanoista huolimatta, mutta myös niihin perustuen. Kyllä, aion puhua myös tulevaisuudessa ajatuksistani ja tunteistani ja rohkaista siihen myös asiakkaitani, mutta aion kuunnella tarkasti intuitiotani myös silloin, jos tunnen, etten saa toiseen yhteyttä. Avoimuus toimii hyvänä virtana välillämme vain, kun se on molemminpuoleista ja valittua.
Paluu arkeen kesän lämmittämään elokuuhun. Lupaukseni mukaisesti tuunaan tulevia tekstejäni enemmän omakohtaisilla kokemuksilla kuin aiempina vuosina. Tervetuloa mukaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti