torstai 14. helmikuuta 2019

Intuitio vai ennakkoluulo? –Ystävänpäivän ajatuksia


Teen nopeita päätelmiä, mutta onneksi elämä on lempeästi opettanut minua ettei niihin kannata aina luottaa. Ennakkoluulo selättää liian usein intuition. Niin kuin pelkokin.

Elämäni tämän hetken läheisimmät ystävyyssuhteet ovat yhtä lukuun ottamatta syntyneet työni kautta: he ovat olleet tai ovat yhteistyökumppaneita tai kollegoja. Mukana on myös henkilö, johon tutustuin haastatellessani häntä, ja jopa yksi entisistä asiakkaistani on nykyään ystäväni. Minusta on helpottavaa, ettei ystäviä tarvitse laittaa järjestykseen, jokaisella on sydämessäni yhtä tärkeä, oma paikkansa. Mielenkiintoista on miettiä, mistä ystävän tuntee? Ajattelen että se on samanlaista kuin mahdolliseen kumppaniin tutustumista. Ensin on mielikuva, jota todellisuus alkaa päivittää. Pikkuhiljaa muodostuu kokokuva, joka voi yllättää monella tapaa. Huomaan, että elämä on tehnyt minusta hieman varovaisemman. Muutama ikävä kokemus matkan varrelta opetti, ettei ystävyyttäkään kannata kiirehtiä ja se, mikä jo alussa tuntuu pahalta, tuntuu usein lopussakin. Nautin ystävieni tutustuttamisesta toisiinsa, se tuo lisäarvoa suhteisin ja antaa onnistumisen riemua, vaikka ymmärrän, ettei ihmisten välinen kemia minun vastuullani olekaan.

Romanttinen rakkaus ja ystävyysrakkaus ovat hienoja asioita, mutta on tärkeää olla myös oman itsensä ystävä. Minulle se tarkoittaa sitä, että olen läsnä itselleni, puutun sisäiseen puheeseeni silloin, kun sävy muuttuu ikäväksi, kehun itseäni, ja pidän bileitä omassa seurassanikin. Hurmioidun ja huumannun. Kyllä, sisäinen introverttini juhlii kanssasi, kun suljen oven pitkän ihanan työpäivän jälkeen ja heittäydyn isolle vuoteelleni fiilistelemään elämääni. Välillä hihkun riemusta, että saan olla itseni kanssa. Luulen, että se johtuu osittain siitä, että paineet olla vuorovaikutuksessa muihin nollaantuvat. Kyllä: sillä siinä kun rakastan ihmisten kanssa tehtävää työtäni, tarvitsen tilani, joka on vain minulle. Ymmärrän, että on suuri siunaus nauttia yksinolosta, olen siitä kiitollinen.

Sanotaan, että ystävistäsi tunnistat itsesi. Lika barn leka best. Tämä ajatus kannatelkoon sinuakin, joka epäilet rakastettavuuttasi. Jos sinulla ei ole ystävää, hanki sellainen. Se vaatii uskallusta ja rohkeutta olla näkyvä ja avoin. Parhaiten sinulle sopivat ihmiset löydät todennäköisesti paikoista, jossa viihdyt. Ystäviä voi saada aikuisenakin. Muista kuitenkin, että myös parhaat ystävyyssuhteet tarvitset ilmaa, aivan kuten parisuhteetkin. Eläköön ystävyys ja rakkaus!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti