Sinä selviät - Verkkokurssi erosta toipumisen tueksi

Itsetuntemusohjaaja ja tietokirjailija Eevi Minkkinen ja minä olemme valmistelleet kevään aikana verkkokurssia erosta toipumisen tueksi. Se on nyt valmis ja ostettavissa ennakkotilaajan alennettuun hintaan.

Koronavirusepidemia on keskeyttänyt myös omat live-eroryhmäni. Aloittaessamme tämän kurssin valmistelua emme olisi uskoneet missä tilanteessa olemme nyt maailmassa. Olen iloinen, että voimme tarjota tukea eroon turvallisesti. Jos haluat liittää kurssiin myös etäterapiaa, saat sen kurssilaisen alennettuun hintaan 70 €/60 minuuttia (norm. 90 euroa/45 minuuttia). Lisätiedot marika.rosenborg@gmail.com. Lähde mukaan tai vinkkaa kaverille!

Kurssin voi ostaa linkistä >>

Riina Katajavuoren hieno kirja kertoo olennaisen vanhempien erosta lasten silmin

Varpun ja Leon äiti ja isä eroavat. Myös lapset joutuvat eroon toisistaan. Varpu muuttaa äidin kanssa uuteen kotiin, Leo jää asumaan isän kanssa. Pian on sopeuduttava myös vanhempien uusiin kumppaneihin.

Riina Katajavuori ja Jenny Lucander tavoittavat huikean hienovaraisesti ja samaan aikaan väkevästi erolapsen maailman, jossa  kysymys on ennen kaikkea tunteista. Vanhemmat eivät aina oman kuohuntansa keskellä kykene kuuntelemaan lasta ja se on ymmärrettävää. Sanotaankin, etttä lapsen tunteille tulee enemmän tilaa vanhempien eron keskellä vasta aikuisten käsitelty omat tunteensa. Tiedetään myös, että lapsen selviytymistä vanhempien erossa auttaa parhaiten se, kuinka vanhemmat selviävät siitä.Tunteille on tärkeää olla tilaa ja niistä on tärkeää myös puhua.

Lasten ja nuorten erokirjoja ei ole liikaa Suomessa julkaistu, tähän astisista tämä on ehdottomasti paras lukemani.Kaksi kotia sopii sekä aikuisille että lapsille.

Suomessa vanhempien eron kokee vuosittain jopa 40 000 lasta. Ero on aina koko perheen kriisi, mutta siitä voi selviytyä. Lasta auttaa parhaiten se että arki jatkuu mahdolisimman ennallaan , tärkeät ihmissuhteet pysyvät, vanhemmat eivät hauku toisiaan, lapsia ei käytetä riitojen välikappaleina, tunteita käsitellään ja että kaikki lasta koskevat päätökset ovat sellaisia, että vanhemmat pystyvät perustelemaan ne vielä vuosienkin kuluttua.

Riina Katajavuori, Jenny Lucander
Kaksi kotia, Otava 2020

Millainen on terapeutin työviikko?

Astuin kokoaikaisen yrittäjyyden maailmaan tämän viikon maanantaina. Sivutoiminen yrittäjä olen ollut vuodesta 2012, mutta tähän asti olen tehnyt myös rinnalla aina palkkatöitä erilaisissa omaan arvomaailmaani sopivissa järjestöissä. Viimeiseksi Pienperheyhdistyksessä, jossa viihdyin viisi vuotta.

Viime vuoden lopussa minulle alkoi kuitenkin kirkastua, että mahdollisuus jäädä oman yritystoiminnan varaan alkoi olla yhä lähempänä todellisuutta. Kun Suomen Tietokirjailijat vielä myönsivät minulle mahtavan apurahan uutta Te selviätte kyllä - Mahdollisuuksien parisuhde - kirjaani varten, oli päätös helppo ja täytyy sanoa, että kulunut, ensimmäinen viikko on ollut täynnä onnentunteita, elämyksiä ja vapauden hurmaa.

En usko, että olisin ottanut tätä askelta ilman Sexpon kanssa viime keväänä alkanutta yhteistyötä. Sain uuden yhteisön ja tiimin samalla kun aloitin ottaa vastaan asiakkaita Ihmissuhdeterapiakeskuksessa Sörnäisissä. Yrittäjyydessä minua oli aiemmin huolettanut juuri duunikaverien puute. Nyt minulla heitä on ja kuinka ihania! Toimin siis ammatinharjoittajana keskuksessamme, kuten muutkin terapeuttimme.

Olen elämyshakuinen, innostuva ja rutiineihin helposti kyllästyvä. Samalla olen valtavan kiinnostunut ihmisistä. Siksi minun oli tärkeä sopia itseni kanssa muutama asia jäädessäni omilleni. Tiedän olevani parhaimmillani, kun lepään tarpeeksi, teen erilaisia alaani liittyviä töitä ja kehitän osaamistani työni sivussa. En siis halua tehdä ainoastaan terapiavastaanottoa, koska haluan antaa parastani jokaiselle asiakkaalleni. Lupasin siis itselleni, että työviikkoni pitää koostua myös muista projekteista. Näin jokainen asikkaani on aarre, ei rutiini. Siksi tulevaisuudessakin pidän työpajoja, ryhmiä ja luentoja, sekä tietenkin kirjoitan kirjoja.

Tämä enimmäinen viikkoni, joka juhlallisesti päättyy tänään Naistenpäivään on ollut juuri tällainen inspiroiva, minun näköiseni duuniviikko.Se on sisältänyt seuraavaa.

• Terapiavastaanottoa 17 tuntia
• Eroseminaarin vetäminen 3 tuntia
• Verkkokurssin tekeminen Erosta selviytymisestä Eevi Minkkisen kanssa Tampereella 5 tuntia
• Sähköpostit, laskutus ja tehtävien lähettäminen asiakkaille 3 tuntia
• Haastattelun antaminen isolle naistenlehdelle 2 tuntia jutun tarkastuksineen
• Mindfulness-opintoja 6 tuntia
• Seksuaaliterapia-opintoja 2 tuntia 
• Kirjan kirjoittaminen ja siihen liittyvä suunnittelu 4 tuntia

Lisäksi ehdin paljon muutakin. Kuten palauttamaan vanhan työpaikan avaimet, hakemaan uuden työhuoneen avaimen Lapinlahden Lähteen Visit Piece -kolletiiviin, suunnittelemaan syksyn kurssitarjontaa, osallistumaan Hidasta elämää -kollegani Noora Lintukankaan kirjajulkkareihin ja käymään Kuutti Lavosen näyttelyssä. Niin ja nukkumaan. Jiihaa!

Blogejakin olen miettinyt. Aion jatkaa sekä Hidasta elämää -yhteisössä ja täällä, mutta aikatauluni ei mahdollista sitä, että blogini täytäisi kaikki bloggaamisen kriteerit kuten tiheän postaustiheyden ja vuorovaikutteisen kommentoinnin. Eli enemmän tämä on tällainen verkkoartikkelijulkaisualusta. Kiva jos kuitenkin viihdyt juttujeni parissa ja terveisiä ja palautetta saa toki laittaa minulle tänne tai meiliini.

Lopuksi. Jos haaveilet yrittäjyydestä, niin rohkaisen sinua! Sivutoiminen yrittäjyys voi olla alkuun tosi hyvä juttu, ei tartte valita joko tai. En minäkään tiedä, vaikka vielä jonakin päivänä koen houkutuksen jälleen jonkun järjestön projektia kohtaan ja sekin on tosi ok. Parhainta on, jos voit toteuttaa  omaa kutsumustasi työssäsi. Silloin jokainen päivä on itsellesi antama lahja.

Turvallisessa parisuhteessa sinulla on tilaa olla oma itsesi

Maailmassa ei ole milloinkaan ennen asetettu niin suuria vaatimuksia parisuhteelle kuin tänä päivänä. Mutta voiko yksi ihminen olla vastaus kaikkeen? Kun huomaat pohtivasi sitä, mitä kumppanisi tulisi tehdä, jotta sinä voisit olla onnellisempi, on aika pysähtyä pohtimaan, mitä sinä voisit tehdä oman onnesi eteen.

Jos oman elämän mielekkyys on kiinni siitä kuinka kumppanisi toimii, on onnellisuutesi perusta hataralla pohjalla. On selvä, että parisuhteessa tarvitsemme toisiltamme hyviä asioita ja palautetta, mutta parisuhdetutkimuksista tiedetään, että yhteiselämäänsä tyytyväisimmät parit omistavat myös oman elämän.

Kietoutuneisuus, kaiken jakaminen ja toisen asioihin liikaa puuttuminen eivät ainoastaan saa aikaan ikävää ahtauden tunnetta, niillä on myös taipumus synnyttää suhteesta sisarellinen kumppanuus, jossa erillisyyden mahdollistama vetovoima alkaa kärsiä.

Parisuhde on monin tavoin erityinen suhde. Tuomme siihen mukanamme elementtejä, jotka puuttuvat muista ihmissuhteistamme. Ei tarvitse olla vakaumuksellinen freudilainen ymmärtääkseen että menneisyytemme vaikuttaa meissä läpi elämämme. Lapsuuttamme emme voi kieltää. Vaikka työntäisimme sen pois mielestämme, se vaikuttaa joka tapauksessa taustalla ja ihmissuhteissamme.

Siihen kuinka olemme lapsuutemme kokeneet vaikuttaa saamamme hoidon lisäksi saamamme temperamentti. Lapsi syntyy maailmaan omanlaisenaan ja oppii vuorovaikutuksessa itsestään ja muista ihmisistä. Aina vanhemman ja lapsen ei ole helppo ymmärtää toisiaan. Lapsi ei ole ehkä sellainen, josta haaveilimme tai vanhemmuuden tunteet ovatkin toisenlaiset kuin odotimme.  Äidiksi ja isäksi tuleminen saa meissä esiin puolia, jotka voivat yllättää.

Vanhemmaksi tuleminen siis herättää samalla lailla mennyttä eloon kuin parisuhdekin. Usein nämä asiat tapahtuvat samaan aikaan. Mielessä aktivoituvat omat lapsuuskokemukset värittävät parisuhdetta ja vanhemmuuden kokemusta.

Kaikesta omaan itseemme vaikuttavasta emme vaan saa aina kiinni silloin kun se on ajankohtaista. Jos oma käyttäytyminen tai vaikeat tunteet aiheuttavat huolta, kannattaa ottaa yhteyttä terapeuttiin. Voi selvitäkin että asia, jonka luulit johtuvan perhetilanteesta onkin menneisyyden varjo, joka sabotoi nykyhetkeä. Muista: Terapiaan ei voi hakeutua liian aikaisin. Jos saat itsesi kiinni lauseista: ”Selvitän kyllä oman pääni”, ”Terapiasta ei varmasti ole minulle mitään hyötyä” tai Kävin kerran ja se oli täysin turha keikka” , niin sitä suuremmalla syyllä: varaa aika. Huomaa kuitenkin, että toisin kuin moni muu palvelu, terapiassa asiakas tekee suurimman työn. Jotta tuloksia tulisi, sinun täytyy a) puhua totta, b) olla valmis kasvamaan. Terapian vaikuttavuudesta tiedetään, että kaikkien tärkeintä on löytää terapeutti, jonka kanssa syntyy hyvä yhteys. Luota siis itseesi kun etsit auttajaa. Kaverin mielestä paras valinta ei välttämättä sovi sinun tilanteeseesi.

Ei siis ihme, että tuomme aikuissuhteisiimme aina myös mukanamme vastausta vaille jääneet kysymyksemme, hoitamatta jääneet haavamme ja meissä elävän vahvan kaipuun päästä ravitsevaan yhteyteen toisen ihmisen kanssa. Rakastuminen on kuitenkin aina poikkeustila, eikä se yksinään riitä luomaan pohjaa sitoutuneelle parisuhteelle. Siksi tulisikin olla tietoinen siitä, mitkä ovat omat luovuttamattomat arvot ja syvimmät ydintarpeet? Ja samalla tietenkin tietää mitä ne ovat kumppanilla? Jos ette ole näistä vielä koskaan keskustelleet, niin ei hätää, sekä arvoilla että tarpeilla on taipumus muuttua elämän aikana. Tärkeää on siis tietää mitä ne teille tänään merkitsevät ja mitä johtopäätöksiä niiden perusteella voidaan tehdä?

Teksti on nosto syksyllä ilmestyvästä parisuhde-oppaastani.

Tunteeni ovat tietoa itsestäni

Vuoden viimeinen päivä. Huomenna olemme uudella vuosikymmenellä. Pidän siitä ehkä siksi niin paljon, että myös syntymäpäivänumeroissani on kakkosia. Tunnen uuden vuoden kotoisaksi ja innostavaksi jo valmiiksi. Viime päivät sosiaalinen media on täyttynyt ihmisten tarinoista viimeisen kymmenen vuoden ajalta. En ole ehtinyt tehdä kuvakollaaseja, mutta ajatellut olen paljonkin.

Viimeisen vuosikymmenen kaksi vahvinta teemaa ovat olleet minulle omassa työssä kehittyminen ja lasten itsenäistymisen hyväksyminen. Ikääntyminenkin on kuulunut omiin läheisiin teemoihini, Kuukausi sitten täytin 50 vuotta, siinäkin on ollut ihmettelemistä. Juurihan olin se Kumpulan ja Kainuun metsissä vaelteleva tyttö, ja siksi minä yhä tunnen itseni. En mitenkään vastaa mielikuvaani keski-ikäisestä elämän puolimatkan tyynestä kulkijasta. Vaikka sen ehkä jotkut minussa näkevät.

Työni terapeutiksi on ollut kaikkea muuta kuin perinteinen. Vaikka minut jo polttareissani puettiin seksiterapeutiksi, syystä että olin kiinnostunut seksuaalisuuden ja mielen arvoituksista, en todellakaan arvannut, että valmistuisin seksuaaliterapeutiksi liki kolmenkymmenen vuoden kuluttua ja että sitäkin ennen tekisin pitkän uran ihmisten ohjaamisen, auttamisen ja vahvistamisen parissa. Olen kerryttänyt osaamistani rauhassa ja huolella, tärkeimpinä opettajinani asiakkaani. Arvokasta menetelmäosaamista olen hankkinut viimeisen kymmenen vuoden  aikana logoterapiaopinnoista, Kimmo Takasen skeematerapiakoulutuksesta ja Parisuhdekeskus Katajan Solmuneuvoja-menetelmästä. Ensi vuonna valmistun seksuaaliterapeutiksi ja mindfulness-ohjaajaksi. Psykoterapiakoulutus on alkanut yllättäen myös houkuttamaan, mutta päätös siihen hakeutumisesta ei ole vielä kypsynyt valmiiksi.

Ensimmäiset kymmenen vuotta ohjasin ainoastaan ryhmiä, kunnes minulta ruvettiin pyytämään yksityisaikoja. Ajatukseni eivät ole noista vuosista juuri muuttuneet liittyen eroseminaarien vaikuttavuuteen, huomaan, kun luen vuonna 2010 antamaani Ylen haastattelua. Avasin yksityisvastaanoton vuonna 2012 ja työskentelin seitsemän vuotta Arabianrannassa Studio Dantianissa. Tänä keväänä minulle aukeni mahdollisuus liittyä osaksi terapeuttiyhteisöä ja nyt otan vastaan asiakkaitani Sörnäisissä metron kupeessa, Sexpon Ihmissuhdeterapiakeskuksessa.Tilat ovat lempeän mukavat, iloitsen joka päivä saadessani tehdä työtä minulle merkityksellisessä yteisössä. On myös valtavan upeaa saada elämäänsä kollegoita, joiden kanssa jakaa arkea.

Koska olen tehnyt eroauttamista jo 17 vuoden ajan, ei ole ihme että suurin osa asiakkaistani on eroa pohtivia tai eronneita. Löydän itsestäni yhä vahvaa motivaatiota heidän kanssaan työskentelyyn. Ilokseni aikoja varaavat yhä enemmän myös parit sekä asikkaat, jotka kaipaavat sparrausta elämässään liittyen seksuaalisuuteen, työhön, erityisherkkyyteen tai elämäntarkoituksellisiin teemoihin.

Ehkä suurin johdattava motiivini työlleni on ollut kiinnostus tunteita ja niiden käsittelyä kohtaan. Kun olen tehnyt selkoa itseni suhteen, olen avautunut pohtimaan myös vuorovaikutussuhteita yleensä ja erityisesti sitä tärkeintä: suhdetta omaan itseen. Kaikkien ihmissuhteiden perusta on se, kuinka hyvin tunnemme itsemme: menneisyytemme, vaikuttimemme, traumamme ja tarpeemme. Tämä ei tarkoita sitä, että itsensä tarpeeksi hyvin tunteva ihminen olisi valmis tulemaan toimeen kaikkien kanssa kaikissa tilanteissa ja sietämään mitä tahansa. Se tarkoittaa sitä, että hän kykenee valitsemaan henkilöt, joiden seurassa haluaa viettää aikaa. Hän tunnistaa rajansa ja mahdollisuutensa. Läheiset ihmisssuhteet ovat läheisiä sen tähden, että koemme niissä turvaa ja voimme sitä myös itse antaa. Toisin sanottuna:  Mitä enemmän pelkoa, sitä enemmän etäisyyttä.

Ensi vuosi näyttää hyvältä.Olen jo pitkään tehnyt tavoitteellisesti elämästäni hieman huokoisempaa ja vapaampaa. Työskenneltyäni seitsemän vuoden ajan aika kovalla tahdilla, aion nyt ottaa aikaa myös muulle kuin työlle. Tässä minua jeesaa Suomen Tietokirjailijat ry:ltä saamani apuraha, jonka turvin voin kirjoittaa koko kevään parisuhdeopastani. Minulla on lisäksi tiedossa mahtavia koulutuspäiviä Sexpossa ja Mindfulness-instituutissa, uusi kirjoittajan työhuone Lapinlahden Lähteellä, ja enemmän lomaa kuin vuosiin. Eroseminaareita jatkan kuten ennenkin. Tammikuun ryhmä on myyty loppuun, mutta maaliskuun ryhmässä on vielä paikkoja. Yksityisvastaanottokin jatkuu toki yhä Sörnäisissä, ensi vuoden ajat ovat jo varattavissa.
 

Parhaiten minussa resonoivat lainasanat

Maailmassa on moneen kertaan sanottu ja kirjoitettu kaikki viisaus. Onneksi kuitenkin meillä on mahdollisuus varioida ja uusintaa ajatuksia. Mietin tänään, mitkä ajatukset ovat olleet minulle erityisen tärkeitä elämässäni viime vuosina. En ole enää aivan varma, minä vuosina minkäkin poimin, ja kuka mistäkin ajatuksesta vastaa,  mutta tänään yhä nämä kaikki resonoivat yhä vahvasti minussa.Tarjoilen nämä sinulle  tapaninpäivän kunniaksi selittelemättä sen enempää.  Olen iloinen, jos näistä on sinulle uuden väylän avaajaksi.Minulle nämä ovat olleet merkityksellisiä.
 

• Totuus tekee vapaaksi silloinkin, kun se ei ole sitä, mitä haluat kuulla.
• Uskalla toimia vaikka pelottaa.
• Älä odota, että ihmiset tulevat luoksesi, lähesty heitä itse.
• Älä pelkää mitä ihmiset ajattelevat sinusta, ihmiset ajattelevat lähinnä itseään.

• Kerro maailmalle rohkeasti mitä osaat,  lahjojasi ei muuten mahdollisesti löydetä.
• Mulkku on mulkku myös muille kuin sinulle, toisen ihmisen ilkeys ei ole sinun vikasi.
• Uskalla valita ihmiset, joiden kanssa vietät aikaasi.
• Ihminen voi valita työnsä, mutta kutsumus valitsee ihmisen.
• Rakkautta ei voi riistää sinulta.
• Mitä enemmän myötätuntoa, sitä enemmän myötätuntoa.
• Irrottautuminen koskee, mutta se tekee tilaa uudelle.
• Sinulla on oikeus olla kesken.

Miksi esiinnyn, vaikka pelottaa?

Useimpia ihmisiä jännittää esiintyä yleisölle. Näitä tilanteita meillä on arjessa vastassa pienessä mittakaavassa usein, mutta moni joutuu esiintymään myös osana työtään, vaikka ei edes haluaisi. Huomion kohteena voi olla epämukavaa, mutta tunteen kanssa voi myös opetella olemaan. Esiintymistilanne on ylivirittävää usein myös heille, jotka tekevät sitä omasta valinnastaan ja halustaan. Onneksi tilanne yleensä helpottuu kun esitys pääsee alkamaan.

Vierailin tällä viikolla Naistenkartanon vieraana Tampereen Metso-kirjastossa puhumassa Tunteista ja erityisherkkyydestä. Olen tottunut puhuja, työhöni ovat kuuluneet esiintymiset kolmenkymmenen vuoden ajan, mutta miltei joka kerta käyn läpi aikamoisen tunneskaalan, ennen kuin hetki koittaa ja pitää antautua yleisölle.

Lue koko juttu Hidasta elämää -blogista >>

Tapahtuma tallennettiin ja jaettiin suorana Aamulehden sivulla, jossa se on yhä euron rekisteröitymismaksulla nähtävissä täällä >>