Mitä rakkaus sanoisi?

Sanotaan, että älä tuomitse, vaan ymmärrä. Ymmärtäminen on sukua anteeksiantamiselle. Sekään ei edellytä asian hyväksymistä, vaan sille ajatukselle suostumista että kaikki me teemme virheitä. Anteeksiantamisen hetkellä on jo tiedossa tapahtunut, jota ei voi muuttaa. Joskus tuotamme tahtomattamme tuskaa toiselle tai toinen satuttaa meitä. Anteeksiantaminen ei ole päätös tai myönnytys, se on prosessi joka lähtee tapahtuneen tiedostamisesta ja johtaa sen ymmärtämiseen tai taakse jättämiseen. Ehkä kaikkein vaikeinta onkin antaa anteeksi itselle.

Silta vaikean asian ylitse pitää rakentaa yhdessä ja siihen tarvitaan jokaisen asiaan liittyneen osallistumista. Tämän jälkeen jälkeen pitää vielä uskaltaa koetella sillan kestävyys ja kävellä uuteen aikaan.

Tie parempaan suhteeseen käy usein kriisin kautta. Se ei ole helppo tapa syventää suhdetta, mutta se voi  avata vahvoja väyliä toisen luo, sellaisia jotka olisivat ilman kipua ja elämän asettamaa kysymystä jääneet löytymättä.

Kun on ymmällään itsensä tai toisen kanssa voi olla vaikeaa löytää sanoja tai oikeaa suuntaa. Ego pukkaa siinä itseään sydämen porstuaan tukkeeksi tunteiden kulkemiselle ja loukattu ylpeys nakkelee niskojaan. Silloin voi olla paikallaan pysähtyä ja muistaa tärkeistä tärkein kysymys: Mitä rakkaus sanoisi?

Kukaan meistä ei valmistu elämänsä aikana, erehtyväisyys on inhimillistä ja erehtyväisyyden suvaitsemiseen tarvitsemme armoa. Armon maaperästä kasvaa rakkaus ja rakkaus ravitsee meitä.

Kuva: Katri Somerjoen tuottamia kortteja.