Valitsetko vilja-aitat vai sänkipellot?

Kierkegaard on sanonut että elämää voi elää vain eteenpäin ja ymmärtää taaksepäin. Käytännössä eläminen eteenpäin tarkoittaa elämistä nykyhetkien päättymättömässä ketjussa. Liitymme toiseen ihmiseen aina parhaan kokemustietomme valossa: ystävään, seurustelukumppaniin, aviopuolisoon. Skannaamme häntä intuition avulla, joka meille on menneisyyden kokemusten kautta suotu.

Ihmissuhteen päättyminen aiheuttaa kipua. Vastustamme muutosta, emme haluaisi luopua. Vaikka vallitseva tilanne olisi ollut pitkään vaikea, on tuntematon tulevaisuus usein pelottavampi vaihtoehto kuin irrottautuminen tuhoavasta tai taantuvasta suhteesta. Kun tullaan pisteeseen, jossa ei nähdä enää paluuta entiseen tai mahdollisuutta yhteisestä tulevaisuudesta, voi ainoa mahdollisuus olla päätös erota. Tällainen tilanne aiheuttaa voimakkaita tunteita, vihaa, surua ja häpeää.

Fisherin eroseminaariin tulee tavoitesuuntautuneita ihmisiä, jotka viihtyvät ryhmissä. Usein heillä on myös jokin selkeä asia johon he etsivät vastausta. Moni kokee hankalana ja epäreiluna sen, että vastausta siihen miksi toinen satutti, jätti tai petti ei löydykään. Tieto ettei vastaus ole selkeä edes entiselle kumppanille hämmentää. Eroon ei ole milloinkaan yhtä syytä eikä siitä ole yhtä oikeaa tarinaa. Lopullinen ratkaisu voi syntyä perusteluna pettämiselle, valehtelulle, kyllästymiselle tai toisen muuttumiselle, mutta taustalla on aina ollut pitkä ja vaiheikas polku, jonka käänteet ovat johdattaneet kohti uusia tapahtumia.

Parisuhde on kahden ihmisen muodostama vuorovaikutuskenttä, eikä sen onnistumisesta tai epäonnistumisesta voi vastuuttaa vain toista. Se miksi tunnemme vetovoimaa tiettyä ihmistä kohtaan juontaa juurensa aikaan ennen suhteen alkua. Siksi meidän tulee tutustua menneisyyteemme, jos aiomme oppia tapahtuneesta. Samassa elämäntilanteessa olevien kanssa keskustelemalla voi tehdä itsestään mullistavia löytöjä.

Logoterapiassa puhutaan menneisyyden sänkipelloista ja vilja-aitoista. Sillä kuvataan sitä että menneisyydessä tapahtuneet asiat eivät katoa milloinkaan. Ne eivät ole tyhjiä ja ankeita sänkipeltoja, vaan aika, jonka sato on korjattu talteen vilja-aittoihin. Näissä aitoissa ovat päättyneen rakkaussuhteen kaikki hetket tallessa. Vaikka suhteen loppunäytökset sisältävät usein paljon vaikeita tunteita, ei niiden pitäisi kadottaa sitä hyvää mitä välillänne kerran oli. Niitä aikoja ei kukaan pysty ottamaan pois.

Jos on irtautunut tuhoavasta ihmissuhteesta, voi olla että kokee vilja-aittansa olevan tyhjiä. Silloin on  aika kylvää uudet siemenet ja hyödyntää maaperän käyttämätön potentiaali, aurata pelto hengen uhmavoimin niin, että siinä on hyvä uuden viljan kukoistaa. Työssä auttaa kaikki aiemmassa suhteessa opitut asiat.

Logoterapian kehittänyt Viktor Frankl haastaa ihmisen löytämään tarkoituksen kärsimyksestä. Hän kannustaa ihmistä sanomaan "kyllä" elämälle silloinkin kun ulospääsyä vaikeasta elämäntilanteesta ei tunnu löytyvän. Tässä ihmistä auttavat asennearvot. Logoterapian motivaatioteorian tärkein tekijä on ihmisen tahto tarkoitukseen, jokaisella ihmisellä on tähän sisimmässään halu. Rakkaussuhteen päättyessä on aika löytää tapahtuneelle tarkoitus, mutta myös monilta osin uusi merkitys omalle tulevaisuudelle, erominaari voi olla tässä suureksi avuksi. Selkeän strukturoidun mallin ja vertaistuen avulla voi löytää itsestään uusia ulottuvuuksia ja nähdä uuden elämäntilanteen mahdollisuutena.