Image courtesy of anankkml / FreeDigitalPhotos.net |
Valitsemalla yksinäisyys pelon tähden, rakkautta, kohtaamisia ja uusia pettymyksiä peläten on elämän ohittamista. Ei yhden tai useamman ihmissuhteen epäonnistumisen pitäisi värittää loppuelämää tummin värein. Jos tarvitset ihmissuhteen, antaudu elämälle ja pidä valot päällä, jotta et jää varjoihin. Yksin eläminen voi kuitenkin olla tietoinen valinta: Eilen televisiossa esitetyssä dokumentissa Lindesnesin majakan vartija Rolf sanoo: "Yksinäisyys ei ole juuri koskaan tuntunut raskaalta, pikemminkin valtavan vapauttavalta." Minulle siinä puhuu ihminen, joka ei ole ihmisiä ja kohtaamisia piilossa, vaan valintansa vapaasti tehnyt. Ihminen, joka on pohtinut ja kokenut rakkautta ja elänyt sitä itsessään voi valita sen kokemisen myös yksin, se ei ole yksinäisyyttä sanan varsinaisessa mielessä. Tietoisesti valittu yksineläminen voi olla hyvin vapauttavaa, koska se ei ole ole piiloutumista, vaan itselleen ja elämälleen näkyvänä olemista. Sen ei myöskään tarvitse olla elämänpituinen sitoumus, vaan vaihe, joka kestää aikansa. Jos siis haluat takeet rakkauden pysyvyydestä, rakenna rakkaudesta ensin oma talosi, huomaat, ettei yksikään vieras vie seiniä lähtiessään mukaansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti