Mikä on meille hyväksi, ei aina tunnu hyvältä

"Ainoa tapa löytää itsensä on hukata itsensä silloin tällöin," (Tuntematon nainen Olle Carlssonin kirjassa: Syvä elämänmuutos, kaksitosta toivon askelta)

Emme valmistu tai täydellisty elämässämme, vaan saamme yksi kerrallaan polkuja päätökseen. Jokainen valinta, jonka teemme on uniikki, ei joko oikea tai väärä. Elämällä valintojamme tietoisesti ja ymmärtämällä että myös valitsematta jättäminenkin on päätös, autamme itseämme elämään jatkuvassa nykyhetkessä. Kun yksi taipale päättyy, alkaa väistämättä uusi. Oppi voi tällöin olla kaunis tai kipeä. Joskus joudumme sanomaan tällöin hyvästit myös ihmiselle, joskus taas oman itsen etsintä johdattaa meidät toisen luo. Se on elämän mysteeri, kaunis lahja, joka kannattaa ottaa avosylin vastaan.

Jotta jokaisen matkan anti antaisi meille mahdollisimman paljon, kannattaa antautua hetkelle ja vuorovaikutukselle. Pysähtyä ihmisen vierelle ja antaa kommunikaation kutoa ainutlaatuista kudelmaa välillenne. Ei vain puolison tai ystävän seurassa, vaan kaikkialla missä sinun on mahdollista kohdata lähimmäinen.Kysy, kuuntele ja hymyile. Katsele ja ota katseita vastaan. Kuinka tuntisin itseni, jos en tutustuisi itseeni toisten kautta? Kuinka voisin tietää kuka olen, jos en ole valmis vastaanottamaan palautetta? Se mikä meille on hyväksi ei aina tunnu hyvältä, mutta se voi johtaa parempaan itsetuntemukseen, terveyteen tai hyvinvointiin.

Jos valinta ja muutos aiheina kiinnostavat, lue hieno romaani Syntymäpäivän jälkeen.