Jos halukkuus katsoa omaan mieleensä puuttuu, ei toinen ihminen voi olla siinä juurikaan avuksi, mutta jos halua ja uskallusta löytyy, saa mahdollisuuden tutustua kiehtovaan uuteen henkilöön, itseensä. Toinen ihminen voi silloin olla tässä tärkeä rinnalla kulkija.
Jesuiittamunkki Anthony de Mellon mukaan maailmassa on kaksi perustunnetta: rakkaus ja pelko, joista nousevat kaikki muut tunteet. Eroryhmien parasta antia on usein juuri tunteiden tunnistaminen ja niitä ohjaavan alkuperän tavoittaminen. Erityisesti miehet antavat tästä hyvää palautetta. Useille helpottavaa on jo tieto, ettei tunteita tarvitse pelätä, eivätkä niiden aiheuttamat reaktiot ole osoitus hallinnan menettämisestä. Emme ole vastuussa tunteistamme, mutta olemme vastuussa siitä että ne pääsevät ilmaistuiksi rakentavasti. Ilmaisematta jäänyt tunne voi tehdä pahaa jälkeä ihmisessä. Tunne, joka saa tilaa tulla turvallisesti näkyväksi, saa täyttymyksen.
Viha on yksi vaikeimmista tunteista, joita eroryhmissä käsitellään. Yhteiskuntamme liittää siihen väkivallan uhan, jonka vuoksi useat ajattelevat automaattisesti etteivät halua ilmaista vihaansa. Oivallus siitä, että vihata voi myös ilman että menettää itsehallinnan on useille vahvistava. Kun ymmärtää että vihanilmaisua on myös se, että pakkaa jätesäkkiin eksän tavarat ja heittää ne jätelavalle tai vaihtaa puhelimeen entisen puolison nimeksi ääliö, on monelle helpottavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti