Rakas rasva ja alkoholi

Lienee mikään ei saa keskustelupalstojen kirjoittajia riemastumaan niin kuin rasva- ja alkoholiaiheet. Ravitsemussuositukset saavat toistuvasti kuraa päälleen koska ne koetaan tasapäistämiseksi ja elintarviketeollisuuden rakentamaksi mainospyramidiksi. Alkoholin rajoittamiseen ja etanolin vaarallisuuteen liittyvät ulostulot koetaan holhoamiseksi. Harva ihme kyllä jaksaa innostua siihen liittyvästä massiivisesta bisneksestä ja lobbauksesta. Siksi Kuningatar Alkoholin sarjakuva olikin piristävä poikkeus.

On mielenkiintoista, että asia, joka kelpaa jonkun toisen yritystoiminnan kritisoimiseksi, ei kelpaakaan enää toisella puolella. Mieliala- ja kolesterolilääkkeillä tahkotaan monen mielestä vain rahaa rikkaille yhtiöille, mutta luontaistuoteteollisuus edistääkin yllättäen pehmeitä ja vihreitä arvoja.  

Miten tämä nyt liittyy blogini aiheisiin, kasvamiseen ja muutokseen? Olen ollut kansanterveysjärjestön palveluksessa pian kuusitoista vuotta. Tiedän, että sillä on ollut suuri merkitys hyvinvoinnilleni, varsinkin koska työnantajani toteuttaa arvojaan myös työyhteisössä. Minun olisi vaikea kuvitella missä ja mitä olisin tänään ilman työympäristöni vaikutusta.  Ja tässä on pointtini: Ympäristöllä ja ihmisillä on vaikutusta siihen mihin suuntaan kasvamme. Lainsäädännöllä on merkitystä siihen missä ympäristössä elämme. Luotettavaa tutkimustietoa tarvitaan jotta säädettäisiin terveyttä edistäviä lakeja. Mielipide- tai makukysymys voi olla haluaako laittaa leivälleen oivariinia vai keijua tai pitääkö kaupasta saada tonkka valkkua vai pitääkö se muistaa ostaa handelista etukäteen, mutta jos haluamme tukea ihmisen muutosta terveellisempää elämää kohti, tulee meidän luoda sille suotuisa elinympäristö. Se on hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista ja tasa-arvoa edistävää toimintaa ja toki paljon muutakin kuin viinan ja voin säätelyä.